Tekniikka ja talous: 7 hurjaa rataunelmaa

©Antti Talvitie, 2025

Tekniikka ja Talous(14.3.2025, 10/2025 vain tilaajille) esitteli aukeamakuvalla ’7 Hurjaa Rataunelmaa’, joista puuttuu Länsirata. Parempi ajankohta näille unelmille olisi 1.4. koska ovat aprillia, paitsi yksi –Vaasa-Umeå, josta ehdotuksesta rata on järkisyistä jätetty pois. Vaasa-Umeå on tie ja vain tie, ellei ehdotuksen vastustajat halua tunkea rautatietä sinne. Kommentteja T&T:n ’Hurjista unelmista’.

1. Suomi kytketään eurooppalaiseen rautatieverkkoon Perämeren kaaren kautta. Tämä yhteys on jo olemassa, eikä unelma. Raideleveyden telimuutosasema on myös. Sitä ei käytetä koska rajan ylittävän liikenteen kysyntä on vähäinen ja ’transshipment’ on nopeampi, kätevämpi ja halvempi. Liikenne-ennnustetta ei ole tehty, mutta on tuskin suuri, koska bulkille on tarjolla satamia. Korkean jalostusarvon tavara löytää omat logistiset reittinsä, eikä tarvitse hidasta telivaihtoa.

2-3. EU-raideleveys Ruotsista Ouluun, Raaheen ja Rovaniemelle ja muulle rataverkolle. Miksi?
Telimuutosasema on jo kuin myös teknologia tehdä telimuutos lennossa. Junakalusto voidaan uusia jos on kysyntää ja maksuhalukkuutta. Rata itään aukeaa joskus ja Suomen raideleveys on kilpailuetu, ei haitta. Raideleveyden muutos olisi erittäin kallis, hyödytön ja tarpeeton sen lisäksi. Hankkeiden kustannusarviot, kysyntäennuste ja subvention tarve puuttuvat. Unelmia!

4. Rata Kolarista Malmiradalle. Malmirata Svappavaarasta Narvikiin on. Ruotsin valtio yhdessä kaivosyhtiön kanssa vahvistaa ja rakentaa tietä Pajalasta Svappavaaraan. Kaivostoiminta Pajalassa jatkuu 30v. ja tien elinkaari on hyödyllisempi kuin rata. Svappavaara-Narvik radan kapasiteetti on täynnä ja Narvikin satama ahdas. Suomi ja Ruotsi voivat neuvotella Pajalatien yhteiskäytöstä. Hankkeen kustannusarvio, kysyntäennuste ja subvention tarvepuuttuvat. Unelma?

5. Vaasa-Umeå tie-silta tai tunneli ei ole unelma, eikä siinä ole rautatietä, ainoastaan tieyhteys pääradalle Seinäjoelle, jossa (tuonti ja vienti) ’kuivasatama’ ja transhipment alue Ruotsin tie- ja rataverkkoon ja satamiin Atlantilla, joista lähin on Mo-i-Ranassa. Vaasa-Umeå tielle on tekninen ratkaisu, vaihoehtoja ja hyötykustannusanalyysi. Kustannusarvio, 3,5- 5Mrd€ tasan FI-SE, rakennusaika 5v. Väyläviraston alustava ennuste, tullitie ja EU:n 30-50%:n rahoitusosuus merkitsee 30M€/v subventiotarvetta aluksi. Talouselämän sopeuduttua subventio lienee tarpeeton.

6. Tunneli Helsingistä Tallinnaan on tutkittu.  Kustannusarvio n. 25 Mrd€ ja jatkuva subventiotarve n. 350M€/v. Matka Keski-Eurooppaan on pitempi kuin Vaasa-Umeån kautta. Rata Tallinnasta eteenpäin on vaikeuksissa ja tuskin valmistuu 2030, 2035+ vuosiluku on parempi. Hinta käyttäjälle ja kustannus veronmaksajille ovat unelmia.

7. Silta tai tunneli Turku-Stockholm. Arkkitehti Narjus tutki maayhteyttä Ahvenanmaalle 70-luvulla, 190 km. Se tyrehtyi korkean tason poliittiseen vastustukseen. Ahvenanmaalta Ruotsiin on pitkä matka, yli 50km, ja hanke on teknisesti erittäin vaativa. Hintalappu arviolta 50Mrd€. Olisiko EK:n jäsenillä ja asiakkailla maksuhalukkuutta? Tämä on suurin unelma.

Yhtä lukuunottamatta T&T:n ’hurjat rataunelmat’ ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa. Sellaiset konfliktit ovat merkki vaikeista ongelmista. Tarjoamalla oppineelle lukijakunnalle unelmia, jotka ovat ”luontevia” tai ”mahdollistavat” niitä ilman todellisuustestiä, joihin kuuluu kustannusarvio, hinta käyttäjälle, liikenne-ennuste ja hyötykustannusanalyysi, on edesvastuutonta tai aprillia.

T&T:n listaan tulee lisätä Länsirata kokonaisuudessaan, ei vain Lohja – Salo, vaan Espoo-Salo-Kupittaa, ja kaikki ratikat. Ratikat, joista ”valtio” on luvannut maksaa 30%, ovat veronmaksajien tukea kaupunkien kiinteistöbisnekselle, jonka ne jakavat rakennusfirmojen ja suunnittelijoiden kanssa. Veronmaksajat maksavat itse asiassa kahteen kertaan, ensin ratikoissa ja sitten asuntojen hinnoissa. Yksinkertaisinta on lopettaa MAL ohjelma ja säästää heti 660 M€uroa. Vantaan ratikan ”valtion” tuki voidaan peruuttaa säästösyistä ennenkuin työt alkavat. Kuka maksaa Turun ratikan ja sen selvitykset? Jos ”valtio” haluaa tukea joukkoliikennettä paras tapa on tukea käyttäjiä (vaikea ongelma). Joukkoliikenteen tuki, ratikkoihin, juniin tai busseihin, siirtyy heti tuotantokustannuksiin.

Suomen talous on kuralla. Ollut jo pitkään. Onko osasyy siihen, että valistunut väki lehdissään pökkööttää kansaa unelmilla? T&T ja muiden tulee lukea blogpost.com’issani järjen ääntä rautateistä, liikenteestä, taloudesta ja muusta. Bonuksena saa journaaleissa julkaistuja papereita samoista asioista.