Akkusähköbussi haastaa raitiovaunun – Liikennealan kahden veteraanin mielestä raidehankkeet ovat verorahojen totaalista tuhlausta
Artikkeli Tekniikka & Talous (vain tilaajille) Harri Revon artikkeli akkusähköbussien ja raidehankkeiden vertailusta perustuen Antti Talvitien ja Jussi Sauna-Ahon tilastoihin.
Kirjoittanut Harri Repo, julkaistu netissä 26.3.2024, päivitetty 10.4.2024, julkaistu lehdessä 12.4.2024 / 13/2024
Väyläviraston investointiohjelma on tehty ”monikriteeri optimoinnilla”. Kriteereitä oli kuusi. Liikenneturvallisuus (0,3), Hiilipäästöt (0,3), Elinkeinoelämä (0,1), Työ- ja muiden matkojen palvelutaso (0,1), Ekologinen kestävyys ja terveys (0,1), ja Julkisen talouden kestävyys (0,1). Suluissa olevat numerot, joiden summa on 1, ovat euroissa lasketun kriteerin paino.
©Antti Talvitie, 2024
Yhteenveto. Väyläviraston investointiohjelma vuosille 2025-2032 on 3358 M€. Lisäämällä jo päätetyt ja MAL hankkeet ja hallituksen muutokset on investointiohjelma 7 465 M€ (933 M€/vuosi), ratainvestoinnit 4 605 M€ (62%) ja tiet 2 860 M€ (38%). Ratainvestointien nettonykyarvo, (h-k), hyödyt miinus kustannukset, on osapuilleen -2 113 M€, ja tieinvestointien + 2006 M€. Luvuista on poissa vesiväylät. Olisi tulkintavirhe pitää investointiohjelmaa radan ja tien tasapelinä. Se vain ilmoittaa Suomen talouden pysähtyneisyyden jatkuvan. Talouden kasvuun investointien nettonykyarvon tulee olla positiivinen.
Olen aikaisemmin kirjoittanut Valtion huonoista Länsirata ja Lentorata suunnitelmista. Ongelma on syvempi ja koskee Väyläviraston suunnitelmaa Liikenne-12 ja investointiohjelmaa 2025-2032. Väyläviraston koko investointiohjelma on mielenkiintoista mutta vaikeaa lukemista, jonka harva tekee. Teen sen lukijan puolesta koska Väyläviraston ohjelma on tärkeä Suomen talouden kasvulle.