Liikennesuunnittelu Eilen, Tänään, Huomenna (2024)

©Antti Talvitie, 2024

Esitelmä Liikennesuunnittelun seurassa 13.2.2024

1. Historiaa ≥ 1960

Tämän urahistoriani tarkoitus ei ole vakuuttaa lukijalle mielipiteideni oikeellisuutta tai suostutella niiden hyväksyntää. Kehoitan lukijaa muodostamaan oman käsityksensä asioista, joita tuon julki.

Vuoden 1963 lopulla sain työpaikan inststo Viatek’issa, sain opintoni päätinkiin keväällä 1964, Armeijaan 1964 ja pois syksyllä -65. Smith-Polvinen valittiin Helsingin liikennesuunnitelman tekijäksi vuoden 1966 alussa.  Hankinnan valmistelija oli Heikki Salmivaara. Olin yksi Viatek’in tarjouksen kirjoittajista ennen Amerikkaan lähtöäni elokuussa 1966. Tarjous tehtiin yhdessä ruotsalaisen VBBn (Vattenbyggnadsbyrå) kanssa. Kirjoitin suuren osan teknistä tarjousta, jossa joukkoliikenne oli tarjouksen tärkeä osa. Smith-Polvisen työ alkoi 1966 ja suunnitelma esiteltiin loppuvuodesta 1968.  Varsin nopea työ, ehkä shabluuna.

  
Minulla oli hyvät suhteet Heikki Salmivaaraan. Olimme yhdessä Salzburgissa talvella 1965 tai 1966. (Salzburg Seminar in American Studies, jonne Pekka Rytilä minua suositteli ja jossa yksi opettajista oli Roger Creighton; hänestä myöhemmin). Heikki oli opiskellut vuoden USAssa, Berkeleyssä, ja neuvoi minua USAn opintojen tärkeydestä jos aioin jatkaa liikenne-alalla. Salzburgissa Heikki kertoi minulle, että Wilbur Smithin Lontoon toimisto (muistaakseni Freeman Fox) saisi Helsingin Liikennesuunnitelma työn.

På rätt sida av historien (2024)

©Antti Talvitie, 2024

Sture Fjäder (HBL 25.01) är på rätt sida av historien när han skriver att Kvarkenvägen, Nordic Connector, bör påbörjas snarast med socioekonomiska och miljöbedömningar, samt projektering.  Han anser och förstår att Finland är ett dynamiskt samhälle där Nordic Connector framstår som ett banbrytande projekt. 

En kostnadseffektiv ingenjörslösning finns redan, men tekniska detaljer för linjeföringen och socioekonomin måste lösas. Dessa kräver en betydligt större satsning än den löjliga summa på 200 000 euros som Trafikledsverket har fördelat till dem med en alltför utdragen tidtabell. När EU länder är involverade, även finansiellt, borde utredningens målsättning och anskaffning öppnas för EU-företag och därmed bringa ny och nödvändig kompetens till ärendet.

Kalevi Kämäräisen 14.02.2024 päivätty kirje Ursula von der Leyenille koskien EU:n Länsiradan rahoitusta (2024)

©Antti Talvitie, 2024

Tämä puheenvuoro tukee Kalevi Kämäräisen perusteluja haastaa suunniteltu CEF or TNT-T rahoitus kahteen taloudellisesti kannattamattoman Länsiradan segmenttiin. Sen englanninkielinen versio on lähetetty myös EU:n johdolle ja Suomen edustustoon siellä. Puheenvuorossa käytetty data tulee Väyläviraston julkaisuista, joissa kerrotaan suunnitellun investoinnin taloudellisista piirteistä, jotka eivät ole linjassa Suomen taloustilanteen ja ilmastonmuutoksen tavoitteiden kanssa. [Viitatut raportit ovat osoitteessa https: //vayla.fi/tietoa-meista/julkaisut/julkaisut.]

(Väyläviraston julkaisu 50/2020: Helsinki-Turku Nopea Junayhteys. Arvioinnin hintataso on vuodelle 2013; rakennuskustannusindeksi sen jälkeen on noussut 17-20%). Ehdotettu Länsirata, joka on mukana hallitusohjelmassa ilman muita kuin raporteissa mainittuja selvityksiä, on taloudellisesti kannattamaton. Verrattuna 0+-vaihtoehtoon (”Espoon kaupunkirata Kauklahteen, Turun ratapiha, Kupittaa-Turku kaksoisraide ja pieniä palvelutason parannuksia”) VeR1 ratavaihtoehdon hyöty-kustannussuhde on 0,70 ja Länsiradan 0,44 (s. 55). Herkkyysanalyysien mukaan VeR1 pysyy aina parempana kuin Länsirata (s. 57). Havainnollisin ja paras indikaattori taloudellisille vertailuille on kuitenkin NPV (Nettonykyarvo), diskontatut hyödyt miinus kustannukset. NPV VeR1:lle on -26,8 miljoonaa euroa ja Länsiradalle -1 851,4 miljoonaa euroa (huomaa miinus etumerkit!)  Ilman maanarvon nousua, joka ei ole nettohyötyä, Länsiradan NPV on -2 081,4 miljoonaa euroa (s. 55). 

Tunninjuna-näytelmä (2024)

©Antti Talvitie, 2024

Juhani Ahon klassikko Rautatie kuvaa tavallisen kansan kuvitelmia ja kuulopuheita rautatiestä ja vauraan herraväen nauttimista eduista.  Kirja on klassikko koska se pukee sanoiksi tunteita, joiden salattu alkuperä on ihmisen ensimmäisessä 9-kk kestävässä keinuvassa, ilmaisessa matkassa, mutta jonka matkan nykytodellisuuden ”syrjäseudun” kansa sai kokea vääräksi ja johti onnen etsintään huumaavista korvikkeista.

Aivojen salattu osa pysyy aktiivisena. Länsiradaksi nyt ristityssä näytelmässä keinuva lähes ilmainen matka, luvatun onnen järkeistetty korvike, on puettu hyöty-kustannusanalyysin kaapuun halvan puheen tukemana. 

Troika: Trump. Putin, Xi (2023)

©Antti Talvitie, 2023

ABSTRACT

Troika: Trump, Putin, Xi

Antti Talvitie (aptalvitie@gmail.com)

The paper is an application of psychoanalytic theory to examine the psychology and traumas of globally important leaders —Trump, Putin, Xi — the Troika. It also discusses psychoanalytic theory’s value in public discourse about the public interest.

Freud’s Project for Scientific Psychology and his Structural Theory of the psyche are used as the frameworks for analyzing Troika’s pathologies.  Observed circumstances, speeches, public information, and the invisible forces in the psyche as data, the paper reasons that the life and death instincts and the neuronal ‘machine that runs by Itself’, organized by the early experiences of these global leaders, drive the Troika’s destructive actions.  These profoundly impact the citizens of the world. 

The paper recognizes and expands on Freud’s important generalization (in Neurosis and Psychosis):

“Transference neuroses [phobias, hysterias] correspond to a conflict between the ego and the id; narcissistic [psycho]neuroses [schizophrenia, bi-polar disorder] to a conflict between the ego and the super-ego; and psychoses to one between the ego and the external world.”

This invites a diagnosis of ‘(persistent) asymptomatic psychosis’, as the author proposed in an earlier paper because, for Troika, pathological super-ego and id conflicts have not been confined between the ego and the external world (in a hypothetical consulting room) but spilled over to the external world, as Freud writes in his paper “The Loss of Reality in Neurosis and Psychosis:”

“We call behavior ‘normal’ or ‘healthy’, if it combines certain features of both reactions [neurotic and psychotic] — if it disavows the reality as little as does a neurosis, but if it then exerts itself, as does a psychosis, to effect an alteration of that reality; … it does not stop … at effecting internal changes. It is no longer autoplastic but alloplastic.”

Trump’s Etiology and His Herd (2021)

©Antti Talvitie, 2021

ABSTRACT

Trump’s Etiology and His Herd

Antti Talvitie (aptalvitie@gmail.com) 

The first part of the paper is a diagnosis of Mr. Trump’s psyche based on publicly available material and informed by psychoanalytic theory and case studies. It portends that events in Trump’s infancy have caused irreversible mental disorders, among them a fetish, the psycho-physical origin of his lying, and ignorance about the truth; and a “split” psyche resembling psychosis, with ‘repudiation of femininity’, reverence to strong leaders, use of ‘ad hominem’ labels, conspiracy theories, and threats of violence. This, and obfuscation in the courts are the ‘new abnormal‘. Rational dialogue with Trump is futile.

The second part examines why trumpism has emerged as a powerful political and social ‘organization’. Why has his herd become hypnotized to accept the ‘new abnormal’ of lies and lying, fake news, election fraud, conspiracy theories, and tacit provocations for violence? A three-group taxonomy -- normal, hypnotic, psychotic -- of ‘cultural communities’ is used to discuss, analyze, and interpret group behaviors with experiential knowledge about them.

Freud as a Lamarckian (2021)

©Antti Talvitie, 2021
Freud: Wikimedia Commons / Max Halberstad / Public domain
Lamarck: Wikimedia Commons / Charles Thévenin /  Public domain

ABSTRACT

Freud as a Lamarckian

Antti Talvitie (aptalvitie@gmail.com) 

Memories, the writings of Freud, concepts about transgenerational heritance, neurobiology and (epi)genetics, and their therapeutic uses motivated this paper.  These issues go back to Freud’s 1895 groundbreaking paper Project for Scientific Psychology [Project] judiciously annotated by Freud’s translator James Strachey in 1954.

After reviewing the relevant theory and evidence, as well as the exogenous and endogenous forces that impinge on the psyche, it is asserted that not only are neurobiological factors heritable, but so are behaviors and traditions communicated non-verbally in cultural communities.  It is determined that Freud was a Lamarckian, as Ferenczi and Freud recognized in the 1910s, and others did later.  For Freud “… heritage of human beings comprises … memory traces … of earlier generations, [thus] the compass as well as the importance of the archaic heritage would be significantly extended”.

Fixed Connection over Kvarken (2020) (SWE + FIN)

©Antti Talvitie, 2016

Fixed Connection over Kvarken

Powerpoint presentation in Wasa Future Festival (2020)

Antti Talvitie (aptalvitie@gmail.com)

ABSTRACT

Transport vision. From income distribution to income generation. Transport is part of the production chain. Transport connections to Scandinavian and European markets are important for Finnish industry and trade. Sweden would also benefit from a larger market and for better connections to Finland and Russia. Many flexible ones are already available for passenger transport mode of transport. Merenkurkuntie would promote people well-being and would broaden its perspective.

Benchmarking Road Sector Infrastructure for Policy Guidance. Poland as a Case Study (2020)

 ©Antti Talvitie, Magda Nieweglowska, Radek Czapski 2020

Benchmarking Road Sector Infrastructure for Policy Guidance

Poland as a Case Study

Antti Talvitie,
Professor (em) Aalto University, PO Box 14100, FI-00076 AALTO, Finland
(aptalvitie(at)gmail.com)

Magda Nieweglowska
Transport Analysis Specialist, Solidarity Transport Hub;
Transport & ICT Consultant, World Bank 

Radek Czapski
Program Manager - World Bank, Global Road Safety Facility;
Senior Transport Specialist, World Bank 

ABSTRACT

The paper demonstrates a use of comprehensive road sector benchmarking to examine important issues in road management and policymaking. Poland as the focus, with Finland, Germany, Romania, Bulgaria, Croatia, Spain, and Sweden as the benchmark countries, of whom only three -- Finland, Germany, Romania -- were fully usable.  The benchmarking data were developed for 4 years over 2010-2014; 2013 data are used as representative. All data were checked for accuracy and consistency. 

Rail factor and realism of the unconscious (2020)

©Antti Talvitie, 2020

Rail Factor and Realism of the Unconscious

Transportation Research Interdisciplinary Perspectives, 6 (2020) 100144

Antti Talvitie (aptalvitie(at)gmail.com)
Aalto University, Espoo, Finland

ABSTRACT

The paper reviews the spoken but unknown behavioral ‘rail factor’ that may bias travel forecasts toward rail, or favor investments in urban rail, foster economic development, or add to satisfaction of travel. The rail factor hypothesis is examined from cognitive and unconscious points of view.  The former is based on the mode specific constants in mode choice models, types of travel time data, values of travel time reductions, and citizen preferences in two urban transport corridors.  The unconscious view is based on Freud’s conception of the unconscious and his and others’ perceptions about rail travel and ‘knowledge illusion’. It is pointed out that the cognitive factors already broach the unconscious and its unobservable dynamics. The realism of the unconscious is related to the cognitive findings via a literature review of the most typical genres on rail factor research. 

Tunnin junat ja ratainvestoinnit estävät talouden kasvua (2019)

©Antti Talvitie, 2019

Lehdistössä on keskustelua infrastruktuuri-investoinneista, Tunnin juna Turkuun, Tampereelle ja ratainvestointeja muualle. Perusteina on ilmaston muutos, urbanisaatio ja aluerakenteen keskittyminen kasvukeskuksiin, ja työmarkkinoiden erikoistuminen ja tuottavuuden kasvu. On myös esitetty, että rautatiet ovat skaalaetuinen monopoli ja ”ansaitsee” subvention. Kaikki perustelut ovat ilman näyttöä.

Ratainvestointien vaikutus ilmaston muutokseen, urbanisaatioon ja aluerakenteeseen on parhaassa tapauksessa epävarmaa. Ne pikemminkin hajaannuttavat yhdyskuntarakennetta ja pidentävät matkoja, kuten Oikorata osoitti. Varmaa on vain Suomen rataliikenteen tappiollisuus, päinvastoin kuin VR väittää. Tappion lasku veronmaksajille on €400M vuodessa. Tämän voi varmistaa Väyläviraston ja VRn tilinpäätöksistä. Tunnin junat lisäisivät tappiota. Rantarataa sentään voidaan parantaa halvalla.