Tuesday, February 6, 2024

Tunnin junat ja ratainvestoinnit estävät talouden kasvua (2019)

©Antti Talvitie, 2019

Lehdistössä on keskustelua infrastruktuuri-investoinneista, Tunnin juna Turkuun, Tampereelle ja ratainvestointeja muualle. Perusteina on ilmaston muutos, urbanisaatio ja aluerakenteen keskittyminen kasvukeskuksiin, ja työmarkkinoiden erikoistuminen ja tuottavuuden kasvu. On myös esitetty, että rautatiet ovat skaalaetuinen monopoli ja ”ansaitsee” subvention. Kaikki perustelut ovat ilman näyttöä.

Ratainvestointien vaikutus ilmaston muutokseen, urbanisaatioon ja aluerakenteeseen on parhaassa tapauksessa epävarmaa. Ne pikemminkin hajaannuttavat yhdyskuntarakennetta ja pidentävät matkoja, kuten Oikorata osoitti. Varmaa on vain Suomen rataliikenteen tappiollisuus, päinvastoin kuin VR väittää. Tappion lasku veronmaksajille on €400M vuodessa. Tämän voi varmistaa Väyläviraston ja VRn tilinpäätöksistä. Tunnin junat lisäisivät tappiota. Rantarataa sentään voidaan parantaa halvalla.

Väitteet ratainvestointien positiivisista taloudellisista vaikutuksista ovat perusteettomia eivätkä tue talouden uudistumista ja kasvua. Kansainväliset arvioinnit ”luotijunien” panoksesta talouden kasvuun ovat ”ajatuskokeita”, eivät todellisuutta. Sen sijaan ratainvestointien kustannusarviot on aina suuresti ylitetty, kuten Suomessa on metron ja kaupunkiratojen yhteydessä saatu tietää.

VR ei ole monopoli. Bussien lippuhintojen alennus pakotti VRn tekemään samoin ja tappioiden kasvun välttämiseksi poistamaan kalliita pysähtymisiä ja korvaamaan palveluja busseilla. Henkilömatkat raiteilla ovat vain 6 % kaikista matkoista ja tavaraliikenteestä, joista puolet on alle 50 km pitkiä, 25% on raiteilla. Ilman suurta haittaa ja kustannusta niitä ei voi millään tekosyyllä siirtää kiskoille.

Ratahankkeiden suunnittelu ja rakentaminen on kallista ja kestää kauan. Vaikka rahoitus olisi paketissa Tunnin junat eivät kulje ennen vuotta 2028. Liikenneteknologia muuttuu tänä aikana. Sähköautojen ja -bussien tekninen kehitys on vasta alkumetreillä, uutta on tulossa. Otaksumat, että ratainvestoinnit voisivat hidastaa ilmaston muutosta ovat epätodennäköisiä. Koska rakentamisen aikaiset päästöt ovat suuret ja jos sähkön käyttö liikkumiseen lisääntyy, päästötase Tunnin junista on negatiivinen.

Hyöty-kustannusanalyyseissa valtaosa (70-90%) on ei-rahallista hyötyä eikä näy kukkarossa tai BKTssä. Rakentamisen haitat, osat investointia, ja rahoituksen kustannukset on säännöllisesti jätetty pois. Esimerkiksi, alunperin Jokeriradan kustannusarvio oli 275Meuro;, mutta varikko ja kalusto mukaan luettuna uusin arvio on 481Meuro;. Jokerin rahalliset hyödyt on laskettu olevan miinus 32Meuro! Turun tunnin junan hyödyt muka johtaisivat BKTn kasvuun 70-80Meuro; vuodessa, mutta ehdotettuja hyötyjä ei edes lasketa mukaan BKTssa! Tunnin juna ei maksaisi itseään takaisin koskaan, ei 20 vuodessa kuten selvitys kertoo.

On todennäköistä, että kaupungeissa yksilölliset kulkumuodot voittavat: kävely, potkuscooter, pyörä, auto ja p-auto. Bussi ja k-auto säilyvät myös. Pitkille matkoille bussi on edullisin, myös kappaletavaralle, joskus juna. Tappiollisen raideliikenteen osuus on vain 6% matkoista. Autoilijat maksavat tiepalveluista kolminkertaisesti (ALV pl.). Suurin hyöty kansantaloudelle ja sen kasvulle tulisi tieinvestoinneista ja autoliikenteen kustannusten alentamisesta. Näin autokanta uusiutuisi ja päästöt vähenisivät, ja osan säästöistä väestö käyttäisi omiin ja kansantaloutta hyödyttäviin palveluihin, tuotteisiin ja innovaatioihin.

Raideliikenteen suosiminen on perusteetonta. Suuret ratainvestoinnit ovat tuhlausta ja poissa tuottavista investoinneista. Suomen tie-, rata-, ja vesiväylien tasearvo on 20-25mrdeuro;. Kaavaillut 15-20mrdeuro; ratainvestoinnit (pl FINEST) kaksinkertaisivat sen. LVMn virkamiesten arvion mukaan 2020 luvulla tarvitaan 60mrdeuro väyläinvestoinnit, jotka nelinkertaisivat tasearvon. Molemmat skenaariot ovat — anteeksi sanavalintani — suuruudenhulluutta. Ja suurin osa rahasta menisi vähäiselle liikenteelle ja vanhentuneeseen teknologiaan! Poliitikoille, rakentajille ja suunnittelijoille kustannus on hyöty.


Julkaistu Uusi Suomi 4.8.2019 

No comments:

Post a Comment

Note: Only a member of this blog may post a comment.