Pelko

©Antti Talvitie, 2025

Euronews kanavalla oli sunnuntaina (09.03.2025) yli kolmen minuutin uutinen Suomen aikeista saada kiinteä yhteys Eurooppaan. Kolme vaihtoehtoa mainittiin. Uutinen on harhaanjohtava ja korjaus on siksi, että sen takana on Elinkeinoelämän keskusliitto (EK).

Ensimmäinen oli junatunneliyhteys Turku- Ahvenanmaa-Tukholma, sieltä Göteborgin satamaan tai Juutinrauman ja Fehmarn tunnelien kautta Euroopan mantereelle. Etäisyys Turku-Eckerö on 190 km ja tunneli Eckerö-Ruotsi 50 km, eli sama kuin Englannin kanaalitunnelin pituus.

Tekniset vaikeudet ovat valtavia rakentaminen kestäisi yli 15 vuotta sen jälkeen kun luvat ja tiesuunnitelmat ovat valmiit. Hintalappu on 40 Mrd€, ehkä enemmän. Rahoitus on suuri ongelma.  Liikenne tulisi olemaan vähäistä ja subventioiden tarve suuri.

Turku–Tukholma vaihtoehto on pilvilinna. Siihen ei tule tuhlata aikaa ja rahaa.

Toinen vaihtoehto, junatunneli Helsinki-Tallinna on jo tutkittu.  Se olisi 100 km pitkä ja maksaisi 25 Mrd€, todennäköisesti enemmän. Tunnelin rahoitus ja liikennöinti vaatisi yli 350 M€/v subvention, jos EU maksaisi 30% rakentamisen kustannuksista. Rakentaminen kestäisi 15 vuotta.

Myös tämä vaihtoehto on pilvilinna. Sen jatke, Rail Baltica Tallinnasta Puolan rajalle, on suunniteltu olevan valmis 2030 ja matkaa esimerkiksi Keski-Euroopan Frankfurtiin on 2100 km. Suunniteltu aikataulu ja reitin kilpailukyky ovat vailla todellisuutta.

Kolmas vaihtoehto on Merenkurkun tie Vaasa–Uumaja (Raippaluodosta Ruotsin Ostnäsiin tai Holmsundiin), 50-80 km. Siinä olisi pari siltaa, joiden pituudet ovat 5 – 27 km, riipuen linjauksesta. Lyhyt tunneli korvaamaan toisen sillan on myös mahdollinen. Kustannusarvio on 3,5-5 Mrd€ eli sama kuin Turun Tunninjuna/Länsirata osuudella Espoo-Salo.

Rakentaminen kestää 5 vuotta, tarvittavien lupien jälkeen – joka prosessi voi olla nopea. Tien tulee olla tullitie. Alustavan hyöty-kustannusanalyysin perusteella - jos EU osallistuisi 30%  ja liikenne olisi n. 2000 autoa ja 400 rekkaa päivässä – vaadittava panostus Suomelta ja Ruotsilta olisi yhteensä alle 30 M€/v. Matkaa Vaasasta esimerkiksi Keski-Euroopan Frankfurtiin on 1800 km.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ehdottaa euronews-uutisissa, että nämä kolme vaihtoehtoa tulee vertailla samanaikaisesti, että harkittu valinta voitaisiin tehdä. Mielipide on käsittämätön.

Vaasa-Umeå tie olisi selkeästi nopein tie Ruotsin teiden ja rautateiden kautta esimerkiksi Keski-Euroopan Frankfurtin tasalle. Se olisi ylivoimaisesti lyhin myös Atlantin rannikon satamiin Norjassa (esim Mo-i-Rana).

Esitettyjen vaihtoehtojen ja niiden maayhteyksein suunnittelubyrokratia veisi monta vuotta, paitsi Merenkurkuntielle, jossa maayhteyden suunnittelu voidaan tehdä merellistä osaa rakennettaessa.

Molempien tunnelivaihtoehtojen riskialttius on huomattavasti suurempi kuin Merenkurkun tiellä. Suomenlahti-Itämerellä kriisitilanne on lähes jatkuva. Kotka-Hamina ja Vuosaari, jopa Göteborgin satama, olisivat sodan aikana motissa. Huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus eivät paranisi.

EK:n jarrutustaktiikka on käsittämätön myös siinä, että se pelaa Suomen teollisuuden - EK:n jäsenet - ulos kilpailusta ja nopeuttaa muuttohalua pois maasta. Se saattaa olla myös yksi syy siihen, miksi Ruotsi ja myös Norja eivät ole osoittaneet suurta innostusta Merenkurkun tien rakentamiseen.

EK:n pelkoa voi ymmärtää koska Merenkurkun ylittävä tie tekisi Pohjanmaasta vahvan kasvukeskuksen. Teollisuutta ja palveluja siirtyi sinne vähitellen, pois Helsingin vaikutuspiiristä. Pohjanmaan yliopistot Pohjanlahden molemmin puolin tulisivat kasvun apumoottoreiksi. Seinäjoki olisi keskeinen konttien transshipment ja junaliikenteen kuivasatama.

Venäjän raja ja junaliikenne itään, Kiinaan saakka, avautuu joskus. Nykyinen raideleveys on Suomelle kilpailuetu, ei haitta. Rahaa ja harkintaa ei kannata tuhlata Suomen raideleveyden muuttamiseksi eurooppalaisten junatunneli-vaihtoehtojen satoja miljardeja vaatimalla tavalla.

Julkaistu Uusi-Suomi Puheenvuoro 11.3.2025