Lasipalatsi - Tuhkimo Helsingin keskustassa?

 

‘In a bid to densify a central Rotterdam site, De Karel Doorman apartments were constructed atop a cherished postwar department store. To reach its 22-srory height without overloading the existing foundation, mass timber was chosen as a lightweight alternative to concrete. Reinforced concrete cores anchor into the existing foundation and steel columns and beams support a wooden floor-and-wall system.

The structural ingenuity saved the low-rise building from demolition—a win for the environment and historic preservation.’

Lasipalatsi - Tuhkimo Helsingin keskustassa?

©Antti Talvitie, 2025

Kun ensi kertaa kävelin Chicagossa 1966, minusta tuntui kuin olisin tullut Etelä-Pohjanmaalle. Siellä jalat olivat tukevasti maassa, jota ympäröi ahkera ’blue collar’ henki. Sen lisäksi Chicago oli kaunis kaupunki. Myöhemmin opin tuntemaan sen kuuluisan arkkitehtuurin.

Chicago Architecture Center (CAC) järjestää päivittäin parituntisia risteilyjä Chicago joella, jonka rannalla on monta arkkitehtonisesti merkittävää rakennusta. Asiantunteva opas kertoo niiden historiasta, arkkitehdit ja rakentajat mukaan lukien. Jokiristeily on hintansa arvoinen ja vahvistaa Chicagon olevan yksi maailman kauneimmista kaupungeista.

CAC järjestää myös monia opastettuja kävelyretkiä, jotka kattavat muut arkkitehtuurista kuuluisat kohteet. CAC:ssa on jatkuvasti pyörivä laajakangasvideo alkaen kaupungin syntyhistoriasta joen polvessa ja Chicagon tulipalosta 150 vuotta sitten aina nykyhetkeen asti. Siellä on pysyvä näyttely Chicagon arkkitehtisuuntauksista ja suunnitelmista ja vaihtuva näyttely viimeisimmistä arkkitehtonisista trendeistä.

The triangle of power

 

©Antti Talvitie, 2025

I recently read Finnish President Stubb’s excellent and courageous book Vallan kolmio.  I will write about what I read in between the lines. I stress that I do not in any way question President Stubb’s ideas or message – on the contrary, I agree with him. But I would like to add something of great importance.

As a teenager during the Korean War, I heard two priests warn of nuclear conflict and the Bible’s three Apocalyptic woes. Barely six years had passed since Finland’s war with the Soviet Union had ended and the atomic bombs had fallen on Japan. Everyone present had vivid memories. Would there be a world war? A layman answered bluntly: the Third World War has already begun. It is about money and power.

These two are not spelled out in the president’s book, though he explores their many dimensions with great depth. Would it have been too disruptive to say them openly? Multinational corporations and great wealth – money – exert an immense influence in the world. They shape geopolitics, the balance between democracy and autocracy, the divides in income and welfare, trade, technological progress, investment, and even our thoughts and opinions through the mass media. Power is often tied to money, but it exerts an independent force, as we can clearly see in the political, civic, and corporate life in the United States.

The dominance of money and power reflects human instincts of aggression and self-destruction. They are not the only instinctual expressions, but in the context of Vallan kolmio, perhaps the most important ones (with sexuality lurking behind). Freud propounded his ideas in correspondence with Einstein, Why War?

Vallan kolmio

 

 ©Antti Talvitie, 2025

Jag läste nyligen president Stubbs utmärkta och djärva bok Vallan kolmio. I min blogg kommer jag att skriva om vad jag läste mellan raderna. Jag vill betona att jag inte på något sätt ifrågasätter presidentens tankar och budskap – tvärtom håller jag med honom. Men jag vill tillägga något av stor vikt.

Under Koreakriget, när jag var tonåring, hörde jag två präster varna för kärnvapenkrig och de tre ’woes’ i Bibelns apokalyps. Det hade bara gått sex år sedan Finlands krig mot Sovjetunionen avslutades och atombomben föll över Japan. Alla närvarande hade färska minnen. Kommer det att bli ett världskrig?  En lekman svarade kort: Det tredje världskriget har redan börjat. Det handlar om pengar och makt.

Dessa två faktorer är inte explicita i presidentens bok, även om han analyserar deras många dimensioner på ett omfattande sätt. Skulle det ha varit störande att saga det rakt ut? Multinationella, rika företag – pengarna – har ett djuptgående inflytande i världen. De påverkar geopolitiken, balansen mellan demokrati och autokrati, klyftorna i inkomst och välfärd, handel, teknologisk utveckling, investeringar, samt våra tankar och opinioner genom mass medier. Makten hänger ofta ihop med pengar, men den har också ett självständigt inflytande, något vi tydligt kan se i det politiska, civila, och företagslivet i USA.

Pengarnas och maktens herravälde är ett uttryck av instinkter till aggression och självdestruktion. De är inte de enda uttrycken, men i Vallan kolmios sammanhang kanske de viktigaste [med bakomliggande sexualdrift]. Freud förde fram sina tankar i brevväxling med Einstein, Why War?, i början av 1930-talet.

Tiivistelmä suomeksi: Vaasa-Uumaja Merenkurkun tien tavara- ja henkilöliikenteen ennuste

 ©Antti Talvitie, 2025

Tiivistelmässä on Vaasa-Uumaja maantien liikenne-ennusteen oleelliset asiat. Laskutoimitukset, merkattu vihreällä, on paperin lopussa. Detaljit on englanniksi talvitieresearch.blogpost.com sivuston ’Nordic Connector’ hakemistossa, jossa tärkeimmät arvioit on maalattu keltaisella.

Suomen ulkomaan tavaraliikene-ennusteen mittana on rahtiyksikkö (cargo unit), joskus tonni. Henkilöliikenteessä yksikkönä on ajoneuvo. Liikenne-ennuste on tehty sekä rauhan että kriisin ajoille. Liikenne Eestin kautta ei ole mukana laskelmissa.  Kommentit ja parannusehdotukset ovat tervetulleita.

Tilaston mukaan Suomen ulkomaankaupassa 10 % käyttää kuorma-autoja, 7 % rekkoja, 12 % kontteja, ja 71 % on irtotavaraa (mineraaleja, hiiltä, polttoaineita, öljyä, viljaa, selluloosaa, apulantaa, ja puutavaraa). Korkean teknologian tavarat kuljetetaan konteissa, rekoissa, tai k-autoissa. Vuonna 2024 Suomen satamia käytti 1,06 miljoonaa k-autoa ja rekkaa, näistä 0,45 miljoonaa meni/tuli Eestistä.[1]

Paperissa on viisi kappaletta: 1. tavaraliikenne, 2. henkilöliikenne, 3. kriisi, 4. huoltovarmuus, 5. sotilaallinen liikkuvuus, 6. ’Mistä rahat’, jossa on Vaasa-Uumaja maantien hyöty-kustannusanalyysi. Kaiken taustana on Suomen logistiikkakustannukset, jotka ovat 30-50% suuremmat kuin naapurimaiden.