Tiivistelmä suomeksi: Vaasa-Uumaja Merenkurkun tien tavara- ja henkilöliikenteen ennuste

 ©Antti Talvitie, 2025

Tiivistelmässä on Vaasa-Uumaja maantien liikenne-ennusteen oleelliset asiat. Laskutoimitukset, merkattu vihreällä, on paperin lopussa. Detaljit on englanniksi talvitieresearch.blogpost.com sivuston ’Nordic Connector’ hakemistossa, jossa tärkeimmät arvioit on maalattu keltaisella.

Suomen ulkomaan tavaraliikene-ennusteen mittana on rahtiyksikkö (cargo unit), joskus tonni. Henkilöliikenteessä yksikkönä on ajoneuvo. Liikenne-ennuste on tehty sekä rauhan että kriisin ajoille. Liikenne Eestin kautta ei ole mukana laskelmissa.  Kommentit ja parannusehdotukset ovat tervetulleita.

Tilaston mukaan Suomen ulkomaankaupassa 10 % käyttää kuorma-autoja, 7 % rekkoja, 12 % kontteja, ja 71 % on irtotavaraa (mineraaleja, hiiltä, polttoaineita, öljyä, viljaa, selluloosaa, apulantaa, ja puutavaraa). Korkean teknologian tavarat kuljetetaan konteissa, rekoissa, tai k-autoissa. Vuonna 2024 Suomen satamia käytti 1,06 miljoonaa k-autoa ja rekkaa, näistä 0,45 miljoonaa meni/tuli Eestistä.[1]

Paperissa on viisi kappaletta: 1. tavaraliikenne, 2. henkilöliikenne, 3. kriisi, 4. huoltovarmuus, 5. sotilaallinen liikkuvuus, 6. ’Mistä rahat’, jossa on Vaasa-Uumaja maantien hyöty-kustannusanalyysi. Kaiken taustana on Suomen logistiikkakustannukset, jotka ovat 30-50% suuremmat kuin naapurimaiden.  

1. Tavaraliikenne, Merenkurkun tie: Vaasa-Umeå

Tavaraliikenne Vaasa-Uumaja maantien valmistuttua koostuu kolmesta lähtö- ja määräpaikasta: Ruotsi, EU-maat (paitsi Baltia), ja muu Eurooppa tai maailma. Suomen ja Pohjoismaiden välisestä k-auto liikenteestä 80% ei mene sitä kauemmaksi. Jos 15% näistä käyttäisi Vaasa-Uumaja maantietä, liikenne olisi 200 rahtiyksikköä/vrk, kolme kertaa enemmän kuin Wasa Line rahtiliikenne v. 2024.

Jos sama 15% ulkomaankaupan rekkaliikenteestä plus 20% k-autoista, joka meni Pohjoismaiden ulkopuolelle, käyttäisi Vaasa-Uumaja maantietä olisi liikennemäärä 223 rahtiyksikköä.

 

DOWNLOAD PDF, 5 pages, 291 kb.