Liikennesuunnittelu Eilen, Tänään, Huomenna (2024)

©Antti Talvitie, 2024

Esitelmä Liikennesuunnittelun seurassa 13.2.2024

1. Historiaa ≥ 1960

Tämän urahistoriani tarkoitus ei ole vakuuttaa lukijalle mielipiteideni oikeellisuutta tai suostutella niiden hyväksyntää. Kehoitan lukijaa muodostamaan oman käsityksensä asioista, joita tuon julki.

Vuoden 1963 lopulla sain työpaikan inststo Viatek’issa, sain opintoni päätinkiin keväällä 1964, Armeijaan 1964 ja pois syksyllä -65. Smith-Polvinen valittiin Helsingin liikennesuunnitelman tekijäksi vuoden 1966 alussa.  Hankinnan valmistelija oli Heikki Salmivaara. Olin yksi Viatek’in tarjouksen kirjoittajista ennen Amerikkaan lähtöäni elokuussa 1966. Tarjous tehtiin yhdessä ruotsalaisen VBBn (Vattenbyggnadsbyrå) kanssa. Kirjoitin suuren osan teknistä tarjousta, jossa joukkoliikenne oli tarjouksen tärkeä osa. Smith-Polvisen työ alkoi 1966 ja suunnitelma esiteltiin loppuvuodesta 1968.  Varsin nopea työ, ehkä shabluuna.

  
Minulla oli hyvät suhteet Heikki Salmivaaraan. Olimme yhdessä Salzburgissa talvella 1965 tai 1966. (Salzburg Seminar in American Studies, jonne Pekka Rytilä minua suositteli ja jossa yksi opettajista oli Roger Creighton; hänestä myöhemmin). Heikki oli opiskellut vuoden USAssa, Berkeleyssä, ja neuvoi minua USAn opintojen tärkeydestä jos aioin jatkaa liikenne-alalla. Salzburgissa Heikki kertoi minulle, että Wilbur Smithin Lontoon toimisto (muistaakseni Freeman Fox) saisi Helsingin Liikennesuunnitelma työn.

 
Viatek’issa päätehtäväni oli liikenne-ennusteet. Asia josta minulla oli vähän tietoa. Sain ruotsinkielisen prujun. Ensimmäiset liikenne-ennusteet tein Helsingin itäsuunnalle, Turkuun, Naantaliin ja Vaasaan. Itäsuunnan liikenne-ennusteen mukaan lisää autokaistoja tarvitaan ellei bussitarjonta tuntuvasti parane. Lisäkaistojen rakentaminen oli lähes mahdotonta. Vastustin Metron rakentamista koska mallin mukaan sillä oli huono kilpailukyky. Kulkumuodon valintamalli oli yksinkertainen ’trip-end’ malli jonka kopsasin Ruotsista, nykykielellä se oli ’reference class forecasting’ malli. VBBn insinöörien näkemyksen mukaan bussitarjontaa ja joukkoliikennettä voitaisiin itäsuunnalla parantaa kohtuullisin kustannuksin. (Sulevi Lyly tutki asiaa Metron avaamisen jälkeen. Väki oli tyytymätön Metroon, mutta sopeutui vuosien mittaan). 

Ennusteet tein Gravity mallilla. Itäsuunta kokonaisliikenteen suhteen oli maalissa, Turku meni hiukan ohi, mutta Naantali oli hyvä. Kun 20 v myöhemmin olin Naantalissa TVH:ssa ollessani, Heikki Kesäläinen, jonka tunsin Viatekin ajalta, näytti minulle tekemäni liikenne-ennusteen, joka kuten sanottu oli aika hyvä. 

Pentti Murole kritisoi minua niihin aikoihin siitä, etten teettänyt määräpaikkatutkimuksia vaan tein ennusteet ’synteettisesti’.  Minulle liikenne-ennusteiden lähtötiedot olivat tärkeämpiä kuin määräpaikkahaastattelut. Synteettiset liikennevastukset olivat mielestäni rationaalisia, tarkastelin niitä kirjallisuudesta ja pääasiassa käytin ruotsalaisia vastuskäyriä ja matkatuotoslukuja. Ajattelin, että suomalaiset todennäköisesti käyttäytyisivät samalla tavalla kuin silloin Suomea 10 v edellä olevan maan autoilijat. Puolitosissani voin sanoa, että tässä olin aikaani edellä. Monet liikenne-ennusteet ympäri maailman ovat epäonnistuneet surkeasti ja yksi suosituimmista ennustemenetelmä tänään on ‘reference class forecasting. 

Siihen aikaan Suomessa päättäjät ja liikennesuunnittelijat eivät kartoittaneet liikenneongelmia ja suunnitelmien tavoitteita. Molemmat olivat ’itsestään selviä’. Liikennesuunnitelmat palvelivat muita päämääriä. Ratkaisut ja projektit valittiin poliittisesti niinkuin ’parhaaksi nähtiin’.  Tämä käytäntö pätee edelleen Suomessa ja monessa maassa. Rahoitus oli harvoin ongelma, koska ’rahaa oli’. Nykyään kotimaiset rahat korvaa ylikansalliset instituutiot, kuten EU, kansainväliset kehitys- ja investointipankit kuten EIB ja World Bank, ja yksityinen sektori, jotka rahoittavat vaatimukset täyttäviä projekteja. Tavallisin pulma nykyään on poliittinen, koska rahoittajat vaativat valtion, veronmaksajien, takuut.

Opiskelin Northwestern Universityssä (NU), joka on edelleen yksi parhaimmista liikenne- kuljetus- ja rakennusalan yliopistoista. PhD opiskelijan piti pääaineen (major) lisäksi valita sivuaine. Valitsin taloustieteen ml. ekonometria (economics ja econometrics). En kaikkea silloin ymmärtynyt, mutta ajan mittaan on ymmärrys kasvanut. Useimmat proffistani ovat jo poissa työelämästä, viimeisin, Joe Schofer, pani piikkarit naulaan muutama kuukausi sitten. Mutta kontaktit, vanhat ja uudet, pysyvät ja jatkuvat.

Lue loppuesitelmä. Pdf, 1994 KB, 19 sivua.