Liikenneinfra osa 2: Liikennepolitiikka ja liikenneinvestoinnit: Tulonjaosta tulontekoon (2024)

©Antti Talvitie, 2024

Liikenneinfra osa 2: Liikennepolitiikka ja liikenneinvestoinnit: Tulonjaosta tulontekoon

Suomen liikennepolitiikka ja -investointiohjelma tarvitsee perusteellisen muutoksen. Perusteita on monia, mutta neljä numeroa riittää. Väyläviraston kehittämishankkeiden menokehys 2022-2029 rataverkolle on 1,81 mrd € ja tieverkolle 1,36 mrd €.  Väylävirasto arvioi rataverkon vain kehittämishankkeiden hyötykustannussuhteeksi 0,6 ja tieverkon 2,3. Koska suurin osa hyödyistä on rahassa mitattomia ’yhteiskunnallisia hyötyjä’, kuten ’matka-ajansäästöjä’, ja subventoidut lippuhinnat lisäävät junalla matkustamista, rataverkon vain kehittämisinvestointien rahalliset hyödyt ovat miinus 3 mrd €.  Maksuhalukkuudella mitattuna, tieverkon kehittämisinvestointien hyödyt ovat paljon enemmän kuin plus 3 mrd €. Ratainvestoinnit on suunniteltu tappiollisiksi!

Liikennepolitiikan neljä tärkeintä painopistettä ovat liikenteen hinnoittelun muutos, tie- ja rataverkon laajuuden ja luokituksen uudistus, teollisuuden ja palvelujen logistiikkakustannusten pienentäminen, ja investointien arviointimenetelmien ja kriteerien yhdenmukaistus kansainvälisen käytännön kanssa.

Pitemmittä puheitta, tie- ja rataverkon tärkeimmät investoinnit ja niihin liittyvät liikennepoliittiset toimenpiteet ovat seuraavat, niiden mukainen tie- ja rataverkko on kuvissa 3-4

• Nordic Connector (aka Kvarkentie), Vaasa—Umeå              (Suomi 2 Mrd €, 25 M€/v+ tullit)

• Rakentaa E12/E8 Tampere--Oulu moottoritienä, 550 km  (5.5 Mrd € EU20% 4.4 Mrd €, 240 M€/v)

• Uudistaa E8 Pori -- Vaasa 2+2 tieksi, 190 km                          (900 M€, EU20% 750 M €, 40 M€/v)

• Parantaa ’Sininen tie’ Kuopio -- Vaasa, 375 km                    (1.4 Mrd€, 75 M€/v)

• Parantaa Kajaani – Kokkola tie, 250 km                                    (400 M€, 20 M€/v)

• Parantaa rata Joensuu-Pieksämäki, 160 km                           (200 M€, 10 M€/v).

• Supistaa rataverkosta 2500 - 3000 km.  Tätä osaa käyttää vain 10-15 % henkilö- tai tavaraliikenteestä, ja korvautuu markkinaehtoisesti ja halvemmin busseilla ja kuorma-autoilla.

• Yhdystieverkon supistus 20.000 – 25.000 km ja siirto tiekuntien vastuulle osaksi yksityis-tieverkkoa. Yksityisteiden kunnossapito on puolet halvempaa kuin vastaavien valtion teiden.

• Kolminkertaistaa yksityisteiden avustusta budjetissa (23 M€ > 65 M€).

• Korottaa VR:n ratamaksun kustannusvastaavuus ratainfrasta 10%:sta 75—100 %:iin.

• Uudistaa tieluokitus ja siihen liittyen tarkistaa liikenneturvallisuus- ja tienpidon standardit.

• Lopettaa kannattamattomien investointien, tunnin junien ja ratikoiden suunnittelu ja rahoitus. 

Nordic Connector merkitsisi suurta muutosta. Sillä olisi merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Pääteiden painopistettaä on myös muutettava. E12 Tampereelta pohjoiseen ja E8 Ouluun on ajan mittaan rakennettava moottoritieksi ja yhdistettävä Nordic Connector’iin.  E8, Turku – Vaasa, tulee uudistaa 2+2 kaistaiseksi. Sininen tie halki Suomen on merkittävä E-tieksi. Valtatie 28 Kajaanista Kokkolaan ja sen syväsatamaan on tärkeä tien vaikutuspiirin teollisuudelle. Ennusteet osoittavat kaikkien näiden ehdotusten vastaavan Suomen teollisuuden ja talouden todennäköistä kehitystä.

Muun tieverkon uudelleenluokitus on tärkeä, koska valtion tieverkko on liian suuri maan taloudelle. Valtion tieverkosta suurin muutos koskee 20.000 – 25.000 km yhdysteiden luokitusta yksityisteiksi. Rataverkon lyhennys, 2500 – 3000 km, on pakollinen sen tuottavuuden parantamiseksi. Niitä käyttää vain 10-15 prosenttia junaliikenteestä ja korvautuu markkinaehtoisesti busseilla ja kuorma-autoilla. Ehdotus vastaa yleisesti esitettyjä näkemyksiä päärataverkosta, ilman pikaratoja. Parannettu ratalinkki Joensuu – Pieksämäki Suomen poikki palvelisi satamia sekä Suomenlahdella että Pohjanlahdella.

FULL PAPER, Pdf, 1,3MB, 8 pages.