Thursday, May 2, 2024

Evoluution tarve liikenneministeriön virastoissa ja niiden johdossa (2024)


©Antti Talvitie, 2024

ETLA ja Vihriälä aprikoivat Liikennesektorin pääoman olevan vajaakäytössä. Sitä aiotaan jopa lisätä. Puolet 5400 km:n rataverkosta palveleee 15-20 % raideliikenteestä. Ne radat tulee lopettaa, koska niiden tuottavuus on negatiivinen. Vaikutetut työntekijät tulee saada tuottavampaan ja paremmin palkattuun työhön. Ratojen kuljetuspalvelut voidaan hoitaa maanteillä. Sama koskee lähijunaliikennettä. Sana ’Lähijunaliikenne’ on lintukoto idea ja vetoaa tunteisiin, mutta vaatii suuria verosubventioita. Maaseudun elinvoima ja metsäteollisuus tarvitsevat laajan tieverkon. Mutta puolet Suomen yhdysteistä, n 25000 km, tulisi luokitella yksityisteiksi ja siirtää tiekuntien vastuulle ja samalla 4-5 kertaistaa valtion yksityistieavustus (n. 25 Me/v). ’Avustus’ on väärä sana. Yksityisteiden kunnossapito maksaa puolet yhdysteiden kunnossapidosta. Niiden liikenne on tuottavaa, myös valtion kassaan veroina ja maksuina, 200 Me/v.

Kaikki puolueet ehdottavat investointeja aineelliseen pääomaan itä-Suomessa, jopa sen ristimistä eritityisialueeksi. Ehdotukset vähentävät verotuloja, lisäävät tuottamatonta pääomaa ja karvalakki-lähetystöjä Helsinkiin. Paras tapa auttaa Itä-Suomea on siirtää sinne henkistä pääomaa: Väylävirasto Kuopioon (Ruotsin Trafikverket on Borlängessä), josta sillä on näköalat Savo-Karjalaan ja Keski-Suomeen. Kuopio on kaunis kaupunki, siellä on yliopisto, ja sinne on hyvät liikenneyhteydet. Kuopiolla on rikas henkisen pääoman perinne. Siellä J.V. Snellman polkaisi tyhjästä kaksi sanomalehteä, ja edisti suomalaisuutta ja Suomen kielen kehitystä, rahasta puhumattakaan. Minna Canth, kulttuuriaktivisti, kirjailija, talouden ja yrittämisen ’badass’, alunperin Jyväskylästä mutta vaikutti Kuopiosta käsin, oli monipuolinen intellektuaali. Hän myös toi tietoisuuteen sukupuolten tasa-arvon merkityksen.

ELY-keskusten liikenneasiat tulee siirtää takaisin Väyläviraston osaksi. Tutkimuksiin perustuen niitä tarvitaan 4-5 ja yksi niistä voisi olla Joensuussa. Jos vielä NATO perustaa yksikön Mikkeliin, niin nämä aineettomat pääomat olisivat suurempi piristys itä-Suomen hyvinvoinnille ja taloudelle kuin mikään muu tai verovapaa erityisalue. Ne sikiäisivät aineellisia pääomia, joita poliitikot nyt verovaroin haluavat. Länsi-Suomen hyvinvointi ja talous hyötyisivät tavattomasti Nordic Connectorin tuomasta logistisista eduista, jota Pohjanlanden rannikon tieinvestoinnit Vaasasta ylös, alas, alaviistoon ja itään tukisivat.

Uudistuksessa radanpito siirtyisi VR:lle, joka myös huolehtisi hankinnoista ja investoinneista. Tämä ei ole vastoin EU:n määräyksiä. Osastojen (henkilö-, tavaraliikenne, ja radanpito) tulee vain olla erillisiä kustannuspaikkoja. Suurin osa Traficom’ista voidaan siirtää takaisin Liikenneministeriöön. On harkittava josko Finntraffic voitaisiin siirtää osin Tievirastoon, (uudelle) VR:lle, ja Finaviaan. [Olen tietoinen EUn regulation-suosituksista, rataoikeuksista, lennonohjauksesta, meriväyläliikenteestä, ja monesta muusta jotka on muovattu väkirikkaiden mutta alaltaaan pienten maiden tarpeisiin. Subsidiariteettiin vedoten Suomen EU edustajat voivat huolehtia detaljeista]. Viestit: vika on Suomen organisaatiot ja niiden johto.

Ehdotetut toimenpiteet auttaisivat Suomen hyvinvointia talouden kasvua. Hallinto yksinkertaistuisi. Virastojen välinen koordinaatiotarve, johtajien ja virkamiesten/naisten määrä vähenisi. Hyödyt olisivat monivuotisia ja kertaluokkkaa suuremmat kuin kertakustannukset. Byrokraatit taustatukineen vastustaisivat pseudo-älyllisin perustein. Vastuu on poliitikoilla. Ministeri Ranne’lla on kyky ja koulutus viedä uudistukset läpi. Hallituksen tulisi antaa hänelle tarvittava tuki ja valtuutus.

Tutkimus-ja mielipidesivuillani, talvitieresearch.blogpost.com, on perusteluja ehdotuksilleni. Siellä on mainitut tutkimusraportit, tosin englanniksi. Suomeksi tärkeimmät ovat: ’Nykyaikaikainen liikenneverkko ja kilpailukykyinen Suomi’, Esitelmäni Liikennesuunnitteluseuran kokouksessa 13.02.24 (jossa synopsis tutkimuksista), ’Tunninjuna näytelmä’ junien vetovoimasta ja muut Uusi Suomen blogit, ja paljon muuta. ’Troika’ paperi voisi kiinnostaa ei-insinöörejä. Kannattaa tutustua!


Julkaistu: Uusi Suomi Puheenvuoro 27.4.2024


No comments:

Post a Comment

Note: Only a member of this blog may post a comment.