Vaasa Uumaja tie toisi puhtia Suomen talouskasvuun (2024)

 

©Antti Talvitie, 2024

Vaasa-Uumaja tien, nykynimeltään ’Nordic Connector’, eduista, haitoista ja riskeistä on valtalehtien palstoilla kerrottu niukasti verrattuna kannattamattomiin saman hintaluokan ratahankkeisiin. Nordic Connector’in edut ovat kieltämättömät: logistiikka, huoltovarmuus, rajat ylittävä liikenne, ja sotilaallinen liikkuvuus, joiden tärkeydestä Pohjoismaiden ministerit hiljattain antoivat julkilausuman.

Suomen logistiikkakustannukset (kuljetus, lastaukset, varastointi) ovat n. 25 mrd€/v, 11% BKT:sta. Kilpailijamaissa, Ruotsi, Norja, Tanska ja Saksa vastaava prosenttiluku on 7% luokkaa. Fehmarn tunnelin valmistuttua näiden maiden kilpailukyky paranee ja Suomen kilpailukyky heikkenee. Rautatieliikenteen normalisoituessa Venäjän läpi, Atlantin ja Kaukoidän välinen konttiliikenne kulkisi Suomen kautta kahdessa viikossa, kun se laivalla kestää kuusi viikkoa. Jos Nordic Connector vähentäisi Suomen logistiikan kustannuksia 15% (3 - 4 Mrd€/v), se edistäisi teollisuuden kilpailukykyä.

Kriisit Itämerellä ja satamalakot motittavat Suomen. Ulkomaan kauppa, huoltovarmuus ja sotilaallinen turvallisuus ovat kaikki vaarassa. Uumajasta on E12 tie Mo i Ranaan, jonka satama Atlantin rannalla 470 km Uumajasta, on lyhin reitti Suomesta Amerikkaan ja Iso-Britanniaan. Mo i Ranan väylän syvyys on sama kuin Tanskan salmissa. Nordic Connector, on Suomen teollisuudelle, huoltovarmuudelle ja puolustukselle moniverroin tärkeämpi kuin Narvikin satama.

Nordic Connectorilla tulisi olemaan huomattavia vaikutuksia ja etuja Suomen, erityisesti Pohjanmaan, Keski-Suomen, Savon, ja Ruotsin ja Norjan pohjoisosien teollisuudelle ja kehittymiselle. Se yhdistäisi ne kotimarkkina-alueeksi. Kaikkien kilpailukyky paranisi ratkaisevasti luotettavan ja 24/7 avoinna olevan tien ja sataman tavaratoimitusten nopeudelle ja luotettavuudelle. Nordic Connector tukisi markkina-ehtoisesti uuden ja vanhan teollisuuden sijoittumista, investointeja ja palveluja näille alueille.

Nordic Connector’ia on epäilty haavoittuvaksi, myös sotilaalliselle liikkuvuudelle. Todellisuudessa se olisi vähemmän haavoittuva kuin rautatiet, koska tiet ja silta voidaan korjata nopeasti jos siihen on varauduttu. Monesti niillä on  myös vaihtehtoisia reittejä. Nordic Connector on turvallinen investointi, jonka riskit ovat pienet ja positiiviset. Se voidaan myös toteuttaa nopeammin kuin sen vaihtoehdot.

Vielä tärkeä tekninen asia. Hyötykustannussuhde (h/k) ei ole oikea mittari kannattavuudesta. Oikea mittari on hyödyt miinus kustannukset. Esim. tunninjunan nettohyöty (h-k) on miinus 2 Mrd€. Tunnin-junan matkalipun hinta veronmaksajille olisi 130 €, eikä 12 € jota Väyläviraston hankearvio käytti. Investoinnin tärkein tekijä on sen kannattavuus, ei sen suuruus.

Ilkka-Pohjalainen sanomalehti rohkenee ennustaa Seinäjoesta Suomen suurinta satamaa. Se ei ole poissuljettu, muttei lähitulevaisuudessa. Toppuuttelen ”tunninjunan” rakentamista Merenkurkun yli. Se olisi kallis, vaatisi järeämmät rakenteet kuin tie ja silta ja olisi paljon hitaampi kuin konttien kuorma-auto kuljetus, jotka voidaan lastata etelään menevään junaan Uumajassa, itään Seinäjoella, tai ajaa suoraan Ruotsiin, Eurooppaan, tai Mo i Ranan satamaan ja päinvastoin.