Nordic Connector Vaasa-Uumaja. Suomen tärkein liikennehanke! (2024)

 

©Antti Talvitie, 2024

Nordic Connectorista, Merenkurkun kiinteästä tieyhteydestä, on annettu vähän asiallista informaatiota. Tämä puheenvuoro poistaa puutteen ja on tuhti annos Vaasa-Umeå linkin taloudellisista perusteista, kustannuksista, kannattavuudesta, rakentamisen teknologiasta ja toteutuksesta.  Suomen huoltovarmuudesta vastaava kenraali Mikko Heiskanen ja Naton Jens Stoltenberg nostivat Natoon liittymisen yhteydessä esille Vaasa-Uumaja-Mo i Rana kiinteän tieyhteiden tärkeyden pohjoismaisena yhdistäjänä Suomesta Atlantin rannikkosatamiin.

Suomen BKTsta 25% tulee viennistä. Jos tämä prosenttiluku vähenee, esimerkiksi vain 5%, se tulee heijastumaan Suomen kansantaloden ja kykyyn maksaa hyvinvointivaltion kustannuksia. Työttömyys kasvaa, teollinen toiminta, osaajia ja avainhenkilöitä muuttaisi pois Suomesta.

Oheisessa nörttitaulussa on taloudellinen hyöty-kustannusanalyysi ilman matka-ajan säästöjä ja muuta konstailua. (1) Meren ylittäminen maksaa ja siksi Nordic Connector (NC) on tullitie, jossa hyötyjä maksaa aikasäästöt. Ehdotetut tullimaksut perustuvat nykykäytäntöön. Tariffi 1 on halvempi kuin Suomi-Ruotsi tariffit. Tariffi 2 on sama kuin h-autotariffi keskimäärin, mutta halvempi k-autoille jota Tariffi 3 korjaa.

Jos EU osallistuu NC:n kustannuksiin 30%:lla hankkeen taloudellisuus vaatii Suomen ja Ruotsin 25-35 M€/v subvention. Jos EU osallistuu 50%:n osuudella, kuten on ilmoitettu cross-border sotilaalliselle liikkuvuudelle tärkeisssä hankkeissa, valtion tukea tuskin tarvitaan.

Nordic Connector tulee rakentaa kiirellisesti!

Laskelmissa käytetty liikenne-ennuste on konservatiivinen. Taloudellisen toiminnan siirtyessä Etelä-Suomesta pohjoiseen päin, ennustettu liikennemäärä todennäköisesti tuplaantuu (kuten on käynyt Öresundin linkissä, ja tulee käymään Fehmarn tunnelin liikennemäärissä).

Suomen logistiikkakustannukset ovat 11% BKT:sta, muissa Pohjoismaissa 6,6 % ja Saksassa 5,5 %!  Fehmarn tietunnelin avautuessa 2028 matka Tanskasta Saksaan kestää 15 minuuttia. Senjälkeen Suomen teollisuus on kilpailukyvytön ilman Nordic Connectoria. Jos NC vähentäisi yritysten kuljetus ja varastointikustannuksia 20%, se olisi rahassa 3mrd€/v. Jos myös varastoon sitoutuneen pääoman tarve vähentyisi 20%, säästöt olisivat lähes 5mrd€/v.

Nordic Connectorin Merenkurkun kiinteä tieyhteys on Suomen kansantalouden elinehto ja voidaan tehdä viidesssä vuodessa. Helppolukuinen ja kattava kuvaus sen hyödyistä, kustannuksista, rakentamisen tekniikasta, ympäristövaikutuksista, haavoittuvuudesta ja todennäköisistä vaikutuksista on internet osoitteessa: https://erantiengineering.fi/kvarken02-presentations.htm. Siellä on myös tarkempi hyöty-kustannuslaskelma suomeksi ja ruotsiksi (EU tuki 30%).

Länsirata, kilpailijako?

Samanhintainen, täysin kannattamaton Länsirata tulee vaatimaan 80-100 M€/v subvention.  Jos Länsiradan lipputulojen tulee kattaa kustannukset, junalipun hinta on ainakin 130€! Sillä hinnalla Länsiradalla ei ole montaa matkustajaa. NC:n hyöty-kustannussuhde on vielä edullisempi, jos junaliikenne ja meriväylämaksut asetetaan kattamaan kustannukset ja niiden subventiot lopetetaan.

Pekka Ottavainen, Länsirata Oyn toimitusjohtaja, jatkaa tunninjuna-hämäystä (Salon Seudun Sanomat 5.7).  Hän väittää että ”kaikki voivat tutustua Länsirata Oy:n tutkimustietoon” sen kotisivuilla.  Ei ole totta.  Länsiradan katastrofaalinen hyöty-kustannussuhde, suuret rakennusaikaiset CO2 päästöt, haitat ja muutokset ja ’Connecting Europe Facility’ (CEF) hyöty-kustannuslaskelmat perusteineen puuttuvat myös. On vaikea ymmärtää millä perusteella Länsirata (ja LVM) hakevat CEF rahoitusta, jonka tärkein tavoite on ”edistää kasvua, työpaikkoja ja kilpailukykyä cross-border infrastruktuuri sijoituksilla Euroopassa”.

Konsultin tekemiä liikennemäärä- ja operointikustannus ennusteita pyydettäessä, Ottavainen vastasi ”tiedot eivät ole julkisia, vaan kilpailusyistä vain yrityksen osakkaiden tiedossa”. Tämä on häpeämätön vastaus. Valtio on osakas, tiedot julkisiksi kaikille maksajille!

---

(1) Liikennesuunnitteluseuran paperissani 6.2.2024 on määritelty ’Ekonomistin’ (EHKA) ja ’Yhteiskunnalliset’ (YHKA) hyötykustannusanalyysit. Nörttitaulun esimerkki on ’Taloudellinen hyöty-kustannus laskelma”.  Ero talousteoreettiseen hyöty-kustannusanalyysiin (EHKA) on empiirisen kysyntäkäyrän puute, subventiot tariffeilla 1 ja 2 ja niistä johtuvat muiden kuin käyttäjien ylijäämän väheneminen. Mutta periaatteellista eroa ei ole. 

Lataa Nordic Connectorin hyöty-kustannus-laskelma pdf-muodossa.

Julkaistu: Uusi Suomi Puheenvuoro 17.7.2024