Merenkurkun tie on Suomen paras investointi

©Antti Talvitie, 2025

Suomen BKT ei ole kasvanut 15 vuoteen. Suomen palkkataso (ja BKT) voi nousta vain helikopterirahalla (joka on lainattu) tai vientiteollisuuden kyvystä maksaa korkeampaa palkkaa, joka heijastuisi koko maan taloudessa. Sellun suurin arvonlisä tapahtuu lähellä raaka-ainetta, Suomessa, Saksassa, Urugayssa, USAssa, jne. Suomesta sellu viedään laivalla. Logistiikka, ml. varastointi, maksaa Suomen teollisuudelle 11-12% BKT:sta, kolmanneksen naapurimaita enemmän. Ero kasvaa Fehmarn tunneli avautuesssa 2027.

Merenkurkuntie on Suomen paras investointi. Sellun kalliit jalosteet, tuotepäätökset, tehdään lähellä asiakkaita ja/tai missä logistiikan kustannukset ovat edulliset. Tämä pätee kaikkeen vientiteollisuuteen. Merenkurkuntie vähentää logistiikkaketjun kustannuksia, lisää kilpailukykyä, rohkaisee uusia tuotteita, ja investointeja. Ellei sitä rakenneta nopeasti, tehtaat siirtyvät pois Suomesta tai palkkataso ja BKT eivät kasva. Tämä pätee paperiteollisuuteen, kuten Wahlroos sanoi, ja myös konepaja ja kemian teollisuuteen. 

Kvarkenvägen är Finlands bästa investering

©Antti Talvitie, 2025

Finlads BNP har inte vuxit på 15 år. För att lönerna och BNP skulle öka krävs antingen helikopterpengar (lånefinansierade) eller att exportindustrin förbättrar sin förmåga att betala högre löner och stimulera hela landets ekonomi. Den största värdeökningen i massaproduktion sker närä råvaran, i Finland, Tyskland, Uruguay, USA. Från Finland transporteras massan vidare med fartyg. Logistikkostnader utgör 11-12 % av Finlands BNP - en tredjedel högre än i grannländerna! Skillnaden förväntas att öka med Fehmarn-tunneln.

Kvarkenvägen är Finlands bästa investeringsprojekt. Exportbranscher kräver att produktbeslut fattas närä kunderna där logistikkostnaderna är låga. Kvarkenvägen kommer att minska logistikkedjans kostnader, öka konkurrenskraft, bringa fram nya produkter och främja investeringar. Om Kvarkenvägen inte byggs snabbt kommer fabriker att flytta ut ur Finland, vilket skulle cementera låga löner och BNP stagnationen. Detta gäller pappersindustrin, som Wahlroos har påpekat, samt kemi- och metallindustrin. 

Policy Analysis of a Transportation Corridor (1978)

©Antti Talvitie, 2025

Policy Analysis of a Transportation Corridor describes a travel demand assessment for eleven land use and level-of-service options. The demand forecasts were carried out using a representative sample of travelers expanded to cover the study area. The methods and models are explained in two papers under the Travel Demand of the blogpost: Models for Transportation Level of Service (for access and linehaul) and An Equilibrium Model System for Transportation Corridors. 

The analyses with comprehensive descriptions of travel demand were conducted in one week using the expansion of traveler sample enumeration method and a comprehensive network, travel pricing, and land use definitions. Costs of the plans can be analytically related to the planning options (not reported in this paper but described elsewhere in The Final Report Series, Vol. X) to facilitate benefit-cost analyses.

Russia's Idea

©Antti Talvitie, 2025
Mauno Koivisto: Wikimedia Commons / Kuvasiskot
Mannerheim: Wikimedia Commons / Public domain
Russian soldiers: Wikipedia / Public domain

During the Christmas holiday, I read President Koivisto's book Russia's Idea (Venäjän Idea, 2001). Koivisto's hypothesis about Russia's idea (p. 52): "Russia's expansion was driven by the desire to gain valuable land, the desire to spread faith, and the desire to unite Slavs under Russian leadership. That was Russia's idea." In the chapter The New Old Russia, Koivisto defends his hypothesis. I will present my hypothesis about Russia's Idea, but first, I will comment on Koivisto's arguments in the chapter The End of Monarchy.

Koivisto refers to Paasikivi's view that Finland was saved neither by the activists nor the accommodationists but by the Russo-Japanese War and the First World War. He adds: "There was no strong will for independence in Finland, no rebellion. There were apparently not many in Finland pursuing independence before the autumn of 1917. The interpretation that Finland had a widespread resistance movement aiming for independence is fiction" (p. 226). On the same page: "When young men left Finland for Germany, K.J. Ståhlberg criticized this activity. Even in 1917, many legal scholars, led by J.R. Danielson-Kalmari, believed that Finland's independence would not last. In Finland's enlightened circles, there was skepticism about the sustainability of independence. The same was true in Sweden".

Venäjän Idea

©Antti Talvitie, 2025
Mauno Koivisto: Wikimedia Commons / Kuvasiskot
Mannerheim: Wikimedia Commons / Public Domain
Russian soldiers: Wikipedia / Public domain

Joululomalla ostin ja luin Presidentti Koiviston kirjan Venäjän Idea (2001). Koiviston hypoteesi Venäjän ideasta (s.52): ”Venäjän laajentumisessa yhdistyi kolme tekijää: pyrittiin saamaan haltuun arvokasta maata, pyrittiin levittämään uskoa, pyrittiin yhdistämään slaaveja Venäjän johtoon. Se oli Venäjän idea.” Kappaleessa Uusi Vanha Venäjä, Koivisto puolustaa hypoteesiaan. Esitän oman hypoteesini Venäjän Ideasta, mutta kommentoin ensin Koivistoa kirjansa kappaleessa Monarkian Loppu.

Koivisto viittaa Paasikiveen, ettei Suomea pelastanut aktivistit eikä myöntyväiset vaan Japanin sota ja ensimmäinen maailmansota, ja lisää itse: ”Suomessa ei ollut voimakasta itsenäisyystahtoa, ei kapinointia. Suomen itsenäisyyttä tavoittelevia ei ennen syksyä 1917 Suomessa ilmeisesti ollut kovin monia. Tulkinta, että Suomessa olisi ollut laaja vastarintaliike, joka tähtäsi itsenäisyyteen, on fiktiota” (s.226). Samalla sivulla, ”Kun Suomessa lähti nuoria miehiä Saksaan, K.J. Ståhlberg arvosteli tätä toimintaa. Vielä 1917 monet oikeusoppineet, etunenässä vanhasuomalaisten johtaja J.R. Danielson-Kalmari, olivat sitä mieltä, että Suomen itsenäisyys ei tulisi kestämään. Suomen valistuneissa piireissä suhtauduttiin itsenäisyyden kestämiseen epäillen. Samoin oli asianlaita Ruotsissa.” (Ja myös muualla).