Suomen BKT ei ole kasvanut 15 vuoteen. Suomen palkkataso (ja BKT) voi nousta vain helikopterirahalla (joka on lainattu) tai vientiteollisuuden kyvystä maksaa korkeampaa palkkaa, joka heijastuisi koko maan taloudessa. Sellun suurin arvonlisä tapahtuu lähellä raaka-ainetta, Suomessa, Saksassa, Urugayssa, USAssa, jne. Suomesta sellu viedään laivalla. Logistiikka, ml. varastointi, maksaa Suomen teollisuudelle 11-12% BKT:sta, kolmanneksen naapurimaita enemmän. Ero kasvaa Fehmarn tunneli avautuesssa 2027.
Merenkurkuntie on Suomen paras investointi. Sellun kalliit jalosteet, tuotepäätökset, tehdään lähellä asiakkaita ja/tai missä logistiikan kustannukset ovat edulliset. Tämä pätee kaikkeen vientiteollisuuteen. Merenkurkuntie vähentää logistiikkaketjun kustannuksia, lisää kilpailukykyä, rohkaisee uusia tuotteita, ja investointeja. Ellei sitä rakenneta nopeasti, tehtaat siirtyvät pois Suomesta tai palkkataso ja BKT eivät kasva. Tämä pätee paperiteollisuuteen, kuten Wahlroos sanoi, ja myös konepaja ja kemian teollisuuteen.
Valtion investoinnit eivät johda logistiikan kustannusten laskuun. Liikenne12 rataohjelma maksaa n. 5 Mrd€. Siitä saatavat rahahyödyt ovat 280 M€-- hyöty-kustannussuhe on 0,06, jota Lentorata ja Länsirata edelleen vähentävät. Radat ja rataliikenne maksaa 0,3-0,4% BKTsta seuraavat 10 vuotta. Rataohjelman – muttei junien! -- poisto, tiekuljetusten käyttö, ja vastaava verotuksen vähennys on nopea tapa kasvattaa BKT:a. Hallituksen 400 M€ lisäbudjetti, rata Lohjalle, osia Salosta Kupittaalle, ja alotusrahoja hankkeille, on vanha ja väärä keino. Se pitää hankenimikkeet budjetissa. Lohjan ympäristön asukkaat eivät hyödy. Rakennusliikkeet ja konsultit hyötyvät. Ja kunnat tekevät verorahoilla kiinteistöbisnestä radan varrella.
Suomessa olevista metsäteollisuuden tuotantolaitoksista vähän yli puolet on talo-, puu, ja sahatavaraa. Niiden jalostusarvon korotus nykyisestä ilman Merenkurkuntietä on vaikeaa; poikkeuksia ovat energia- ja biojalosteet ja ’levyteollisuus’. Kilpailukyvylle ne tarvitsevat varmat toimitukset ja edullisen logistiikan.
Konepajoille ja kemian teollisuudelle, tuonti ja vienti, toimitusvarmuus ja nopeus on tärkeää. Niiden logistiikan kustannuksista tulee tietää enemmän. Johtuen tulleista, cross-border veroista ja osaamisesta tuotteet tehdään monissa eri paikoissa ja kootaan paikan päällä. Autokuljetus on kustannus-tehokkainta.
Suurin uhka kaikelle vienti/tuonti teollisuudelle on lakot ja toimitusvarmuus. Uhkaa lisää itä-länsi yhteyksien (tie ja rata) heikkous, todennäköinen pitkäaikainen geopoliittinen epävarmuus ja kriisit.
Johtopäätöksiä
• Sellunkeitto Suomessa kannattaa, mutta lakot ja toimitusvarmuus lisäävät varastointikustannuksia.
• BKTn pysähtyneisyys johtuu tuotteiden alhaisesta hinnoista ja kyvystä maksaa parempaa palkkaa.
• Logistiikkaketjun kalleus, hitaus ja toimintavarmuusuhkat sulkevat pois teknistaloudellisia mahdollisuuksia jalostusarvon nostamiseen ja kalliimpien tuotteiden tekemiseen.
• Nykytilanne on patti. BKT ei kasva kotokysynnällä, ellei tulotaso kasva. Biojalosteet ja levyteollisuus (mass timber products) ovat kasvualoja, koska puurakentaminen kokee renesanssia ympäri maailman.
• Talouden kasvu vaatii tuotteita joilla on hyvähintaista kysyntää. Mutta ilman halvempaa logistiikkaa, siihen liittyvää jalostusarvon korotusta ja uusia tuotteita, palkkojen ja BKTn nousuvara on pieni.
• Merenkurkuntie toisi mukanaan uutta, korkeamman jalostusarvon teollisuutta erityisesti Pohjanmaalla, BKTn kasvua ja todennäköisesti muita yhteiskunnallisia hyötyjä.
Mitä muuta voidaan tehdä
• Satamatoimintojen automatisointi. Suomessa on liikaa satamia ja niiden volyymit pieniä eikä niiden automatisointi ole taloudellista. Monelle kaupungille satamat on veroilla subventoitu tulonlähde.
• Atlantin rannikon satamat. Narvikin satama on ahdas ja liian kaukana pohjoisessa. Mo-i-Rana’n satama tarvitsee investointeja. Tiet molempiin vaativat tieprofiilin kohennusta ja hyvän talvikunnossapidon.
• Edistää lentoliikennettä ja kehittää palveluvientiä talouden monipuolistamiseksi ja vahvistamiseksi.
No comments:
Post a Comment
Note: Only a member of this blog may post a comment.