Otsikolla Trump ja Grönlanti

©Antti Talvitie, 2025

Reko Kauranen polemisoi Trumpin saavutuksista ja Bidenin virheistä (Ilkka-Pohjalainen 5.2.2025). Olen eri mieltä hänen kanssaan. Koska IL-PO ei ole julkaissut vastinettani Kaurasen mielipiteeseen. Teen sen tällä palstalla. Ensiksi ne, jossa olen Rekosen kanssa samaa mieltä. Toiseksi missä tulokset ovat epäselviä. Kolmanneksi Presidentti Bidenin virheistä. Neljänneksi Bidenin saavutuksista. Lopuksi loppulause. USAssa on hyviä blogisteja. Kaksi joita seuraan ja siteeraan on Heather Cox Richardson ja Joy Vance. Edellinen oppinut historian professori, jälkimmäinen ent oikeusministeriön syyttäjä, nyt laki professori.

Totta. Trump hallinnon erikoissyyttäjä ja edustajainhuone tutkivat vuosia H. Bideniä. Hänet tuomittiin valehtelusta revolverin ostossa, joka tapahtui ennen isänsä presidenttiyttä. Ensikertalaisena rangaistus tästä rikoksesta on ollut koeaika. Todistajia estettiin puhumasta hänen puolestaan, yksi tuomittiin valehtelusta. Trump on syyttänyt molempia Bidenia lahjuksista, syytettä ei ole nostettu todistusten puutteessa.  Obaman oli loistava puhuja, mutta heikko presidentti. Biden halusi Obaman pois Afghanistanista ja USA:n vastaavan Venäjän Krimin ja Donbasin valloitukseen. Obama teki toisin eikä pitänyt sanaansa punaisesta rajasta. Trump syyttää Ukrainaa eikä Venäjää sodasta. Keskustelunsa Putinin ovat salaisia. Trump oli kaasuputkea vastaan. Monet, myös suomalaiset vaikuttajat, puolsivat kaasuputkea ja rahastivat siitä. Trump murhautti Iranin kenraali Soleimanin, jolla voi olla seuraamuksia. Trump lupasi kostaa vihollisille, myös Joe Bidenille, ja kumota talouspolitiikkansa. Hän on tekemässä niin. Trumpin hallinnon aikana valtion velka kasvoi, rikkaiden verotus väheni ja varallisuutta siirtyi muilta heille.

Orponomics: Pääministeri Orpon haastattelu Ilkka-Pohjalaisessa

 

©Antti Talvitie, 2025

Ilkka-Pohjalaisessa (1.2.2025) oli pääministeri Orpon koko aukeaman haastattelu budjetista, valtion velasta ja ”menojen leikkauksista”. Haastattelun sisältö koski talouskasvua ja investointeja: ”oikeanlaista sykäystä” uusille investoinneille. Yhtenä lähiajan sykäyksenä pääministeri pitää Länsiradan, Helsinki-Turku tunninjunan, ensimmäisen vaiheen toteutustaa tällä hallituskaudella.  Pääministeri oli ”nähnyt arvioita”, että Espoo-Lohja rata voisi saada 3-4 Mrd€ kiinteistöhankkeet liikkeelle ja asuntorakentamista ja työtä kymmenille tuhansille ihmisille. EU-CEF rahoitus ja kunnat yritetään saada mukaan maksajiksi. Kommentoin vain haastattelun ratainvestointeja, joiden suuruutta, maksajia ja ajankohtaa Pääministeri ei maintse. Maksajista 50% ei asu näiden hankkeiden vaikutusalueella -- vaan esim. Pohjanmaalla.

Annan lopputuloksen ensin, ja perustelut sen perään. Espoo-Lohja rata ei ole riski-investointi. Se on riskitön: maksajat eivät tule koskaan saamaan rahojaan takaisin. Radan ”investointisykäys” on harhaanjohtava. Asuntojen omistajat tulevat sinne koko Suomesta. Kiinteistöjen hinnat laskevat radan vaikutusalueen ulkopuolella. Kunnat voivat kaavoittaa ja rakentaminen aloittaa nyt, liikennekapasiteetti ei ole pulma. Lohjalle menee moottoritie ja bussit olisivat paljon halvempia ja palvelisivat ilman syöttöliikennettä muuallekin kuin asemien lähelle. Jos yksityinen, tavallisesti tehokkaampi, palvelu ei kelpaa, kunnat voivat järjestää ja rahoittaa sen itse ilman muiden tukea.

Ministeri Ranne Liikenneinvestoinneista

©Antti Talvitie, 2025

Ministeri Ranne pohtii artikkelissaan Suomen liikenneinfran painotuksia. Ministeri, poikkeuksena virastojen kannanottoihin ja selvityksiin, painottaa ”tiet edellä” näkemystään, joka perustuu tosiasioihin. 

Hyvä että tämä asia sanotaan virallisesti. Huomiota ministerin artikkelissa saavat liikenneturvallisuus, huoltovarmuus, logistiikka, sotilaallinen liikkuvuus, länsiyhteydet Pohjoismaihin poikki Suomen, resilienssi, raideselvitykset, ja tiukka taloudenpito. Painopisteet ovat selkeästi muuttuneet.

Haluan laajentaa näitä näkökulmia. Olen monessa yhteydessä, mm. lausunnoissani Liikenne 12 suunnitelmaan, tehnyt konkreettisia ehdotuksia kaikissa näissä asioissa. Rautateiden osalta olen ollut ja edelleen olen kriittinen. Suomi on liian pieni maa rataverkon laajuuteensa nähden. Se on erittäin kallis ja hyödyt kokonaisuudessaan negatiiviset ja epäsoinnussa talouskurin kanssa.

Pohjois-Suomen raide- ja rataselvitykset ovat hukkaan heitettyä rahaa. Radat siellä ovat kalliita ja liikenne hidasta ja kriisiherkkää. Yksiraiteisen radan kapasiteetti olisi riittämätön. Rataa on helppo vaurioittaa, vaihtoehtoreittejä ei ole. Korjaus on vaikeata.

President Stubb behöver manöverutrymme med regeringen

©Antti Talvitie, 2025
Alexander Stubb: Wikimedia Commons / Jussi Ratilainen

Härom veckan, den 26 januari, hade Susanna Ginman en ledare i HBL om Matti Vanhanens nya roll som parlamentariker. Inspirerad av Vanhanens bok kommenterade hon också maktdelningen mellan presidenten och riksdagen. Vanhanen föreslår tydligen i sin bok i huvudsak att riksdagen ska besluta och statsministern ska representera Finland vid EU-toppmöten, ofta även i Nato, och framför allt presidenten inte ska lägga sig i inrikespolitiska frågor.

Vanhanen stödde statsminister Marin och motsatte sig president Niinistös förslag om en krisorganisation för coronaepidemin eftersom det inte var förenligt med Finlands maktfördelning att "bibehålla initiativet och minska luftrummet för andra hugande". Naturligtvis är detta snarare tvärtom.

Vanhanen tog också upp den parlamentariska maktfördelningen (det finns variationer i världen) i förhållande till Nato och EU (t.ex. kriget i Ukraina och Ungern). Enligt Ginman anser Vanhanen att statsministern och riksdagen bör ta ledningen, och presidenten bör stanna på hemmaplan och att "det vore en fördel om presidenten inte deltog i toppmöten utan behöll rätten att fatta beslut här hemma", som president Koivisto uttryckte saken. Också Lipponen har framfört liknande åsikter. Det är bra att komma ihåg att det finns ett stort värde i face-to-face kontakter på högnivå.

Specification, Transferability and the Effect of Data Outliers in Modeling the Choice of Mode in Urban Travel (1978)

 
©Antti Talvitie, Daniel Kirshner 1978

ANTTI TALVITIE

State University of New York, Buffalo, N. Y. 14214

and

DANIEL KIRSHNER

Cambridge Systematics Inc./West, Berkeley, Ca., U.S. A .

ABSTRACT

Three problems of great importance to urban travel demand modeling using multinominal logit models are examined in this paper. They are (1) the effect of data outliers on model coefficients; (2) the effect of model specification on coefficients and model explanatory power; and (3) the transferability of model coefficients within the region, between regions, and in time.

Four data sets are used in the study. They are: Washington, D.C., Minneapolis-St.

Paul, and two data sets from the San Francisco Bay Area, Pre-BART and Post-BART. The data are standard home-interview survey data appended with network supplied modal travel cost and time information.