Ratkaiseeko kiristys ja raha?

 

©Antti Talvitie, 2025

Kaavoitus on tulonsiirtoa, ei kaupunkisuunnittelua. Vaikutusvaltaiset tahot väittävät huonoja investointeja hyviksi. Espoon metro sysäisi liikkeelle 5,5 Mrd€ investoinnit. Nyt muuten väitetään samaa Länsiradasta. Jonkun gradun tekijän tulisi tarkistaa asia Länsimetrosta.

Tässä kolumni. Tarkistin ”seurojen” ajankohdan, ne olivat vuonna 1951. Teksti korjattu.

Maailmanloppu ja rahan valta (Pohjalaisen kolumni 6.3.2015)
Kasvaessani Lakeudella olin joskus läsnä ”seuroissa”, ompeluseuran ja kirkonmenon välimuoto. Ne olivat mieleenpainuvia tapahtumia, joissa miesporukka pääasiassa keskusteli maailman asioista kun papit puhuivat. Sivumennen huomasin, että kokoomuslaiset olivat körttiläisiä ja maalaisliittolaiset evankeelisia. Ja se vaikutti maailmankatsomukseen. Poikkeuksiakin oli.

Ikimuistoiset olivat eräät seurat, oliskohan ollut Kuuban kriisin aikoihin, [oikea päivämäärä on vuosi 1951] kun Korean sota ja atomipommi olivat tuoreessa muistissa. Puhujat, papit ja maallikot, ottivat epistolaksi Ilmestyskirjan kauhuja. Papit kertoivat kolmesta hirmusta, jotka vaivaisivat ennen maailmanloppua. Kolmannen jälkeen tulee loppu. Kaksi maailmansotaa oli käyty ja kolmas hirmu ydinpommeineen oli ovella. Oli aika kääntyä pois lavealta tieltä, vaikka murheen laaksossa ei aina hauskaa olekaan.

Tekniikka ja talous: 7 hurjaa rataunelmaa

©Antti Talvitie, 2025

Tekniikka ja Talous(14.3.2025, 10/2025 vain tilaajille) esitteli aukeamakuvalla ’7 Hurjaa Rataunelmaa’, joista puuttuu Länsirata. Parempi ajankohta näille unelmille olisi 1.4. koska ovat aprillia, paitsi yksi –Vaasa-Umeå, josta ehdotuksesta rata on järkisyistä jätetty pois. Vaasa-Umeå on tie ja vain tie, ellei ehdotuksen vastustajat halua tunkea rautatietä sinne. Kommentteja T&T:n ’Hurjista unelmista’.

1. Suomi kytketään eurooppalaiseen rautatieverkkoon Perämeren kaaren kautta. Tämä yhteys on jo olemassa, eikä unelma. Raideleveyden telimuutosasema on myös. Sitä ei käytetä koska rajan ylittävän liikenteen kysyntä on vähäinen ja ’transshipment’ on nopeampi, kätevämpi ja halvempi. Liikenne-ennnustetta ei ole tehty, mutta on tuskin suuri, koska bulkille on tarjolla satamia. Korkean jalostusarvon tavara löytää omat logistiset reittinsä, eikä tarvitse hidasta telivaihtoa.

2-3. EU-raideleveys Ruotsista Ouluun, Raaheen ja Rovaniemelle ja muulle rataverkolle. Miksi?
Telimuutosasema on jo kuin myös teknologia tehdä telimuutos lennossa. Junakalusto voidaan uusia jos on kysyntää ja maksuhalukkuutta. Rata itään aukeaa joskus ja Suomen raideleveys on kilpailuetu, ei haitta. Raideleveyden muutos olisi erittäin kallis, hyödytön ja tarpeeton sen lisäksi. Hankkeiden kustannusarviot, kysyntäennuste ja subvention tarve puuttuvat. Unelmia!

Ruotsi: Joakim Paasikivi kiirehtii Merenkurkun sillan rakentamista

Uutinen julkaistu 19.3.2025 kuljetusnet.fi-sivulla:
Ruotsi: Joakim Paasikivi kiirehtii Merenkurkun sillan rakentamista

Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun entisen opettajan, nykyisen geopoliittisen neuvonantajan Joakim Paasikiven mielestä on kiire rakentaa Merenkurkun yli johtava silta Uumajan ja Vaasan väliin.

”Meidän olisi pitänyt aloittaa jo 20 vuotta sitten”, Paasikivi sanoo Ruotsin radiolle.

Ruotsin radion P4 Västerbotten toteaa, että Suomen Väylävirasto on saanut tehtäväkseen esiselvityksen laatimisen Merenkurkun sillan hyödyistä.  Selvityksen tulee valmistua kevään 2025 aikana, P4 Västerbotten kertoo.

Ruotsin pitkäaikainen entinen ulkoministeri ja pääministeri Carl Bildt kannatti jo 2021 Merenkurkun yli johtavan kiinteän tieyhteyden rakentamista.

Suomessa Orpon hallitus antoi loppuvuonna 2024 Väylävirastolle ohjeet tehdä selvitys Merenkurkun yli johtavan kiinteän tieyhteyden vaikutuksista. Huomiota herätti tuolloin Väylävirastolle tehtävään myönnetty täysin riittämättömäksi arvioitu budjettirahoitus sekä Väylävirastossa projektin vetäjäksi asetettu luonnonsuojelusta vastaava virkamies.

Pelko

©Antti Talvitie, 2025

Euronews kanavalla oli sunnuntaina (09.03.2025) yli kolmen minuutin uutinen Suomen aikeista saada kiinteä yhteys Eurooppaan. Kolme vaihtoehtoa mainittiin. Uutinen on harhaanjohtava ja korjaus on siksi, että sen takana on Elinkeinoelämän keskusliitto (EK).

Ensimmäinen oli junatunneliyhteys Turku- Ahvenanmaa-Tukholma, sieltä Göteborgin satamaan tai Juutinrauman ja Fehmarn tunnelien kautta Euroopan mantereelle. Etäisyys Turku-Eckerö on 190 km ja tunneli Eckerö-Ruotsi 50 km, eli sama kuin Englannin kanaalitunnelin pituus.

Tekniset vaikeudet ovat valtavia rakentaminen kestäisi yli 15 vuotta sen jälkeen kun luvat ja tiesuunnitelmat ovat valmiit. Hintalappu on 40 Mrd€, ehkä enemmän. Rahoitus on suuri ongelma.  Liikenne tulisi olemaan vähäistä ja subventioiden tarve suuri.

Turku–Tukholma vaihtoehto on pilvilinna. Siihen ei tule tuhlata aikaa ja rahaa.

Toinen vaihtoehto, junatunneli Helsinki-Tallinna on jo tutkittu.  Se olisi 100 km pitkä ja maksaisi 25 Mrd€, todennäköisesti enemmän. Tunnelin rahoitus ja liikennöinti vaatisi yli 350 M€/v subvention, jos EU maksaisi 30% rakentamisen kustannuksista. Rakentaminen kestäisi 15 vuotta.

Myös tämä vaihtoehto on pilvilinna. Sen jatke, Rail Baltica Tallinnasta Puolan rajalle, on suunniteltu olevan valmis 2030 ja matkaa esimerkiksi Keski-Euroopan Frankfurtiin on 2100 km. Suunniteltu aikataulu ja reitin kilpailukyky ovat vailla todellisuutta.

Lausunto Liikenne-12 Suunnitelmaluonnoksesta

©Antti Talvitie, 2025

ESIPUHE

Liikenneministeriö pyysi kiinnostunelta tahoilta lausuntoja Liikenne-12 Suunnitelmaluonnoksesta 5.3.2025 mennessä. Lähetin alla olevan lausunnon ja tein ehdotuksia, joista tärkeimmät ovat 

1. Mitattavien kriteerien liittäminen toimenpide-ehdotuksiin. Lausuntoni antaa esimerkkejä. 

2. 'Väylä' sana korvaaminen tie ja rautatie sanoilla aina kun on kyse toimenpiteistä tai rahoista. Esimerkiksi rahoitussuunnitelmassa on Perusväylänpito tarkoittaa molempia, tie ja rautatie (ja mahdollisesti satamia; lentokentät on mainittu erikseen). Näiden toimenpiteet ja rahoitusehdotukset on mainittava erikseen, omilla riveillään. Sama koskee kehitysinvestointeja.  Väylä-sana ei ole 'läpinäkyvä'.

3. Suunnitelmasta puuttuu kansainvälinen liikenne ja kansainväliset yhteydet. Kaikki loppuu rajalle. Esimerkiksi Vaasa-Umeå tieyhteys, jota Väylävirasto parhaillaan tutkii puuttuu kokonaan.

4. Suunnitelmasta puuttuu liikenteen hinnoittelu. Miten paljon matkustaminen tai tavarankuljetus maksaa eri kulkumuodoilla, ja kulkumuotojen kustannusvastaavuus puuttuvat, vaikka niiden tulisi olla erittäin tärkeitä suunnitelman osia.

5. Yksityisteiden valtion "avustus" on liian pieni ottaen huomioon niiden tärkeyden ja yksityisteiden käyttäjien maksamat polttoaine- ja auto/ajonverot

6. Suunnitelma on vaiti miten liikennesektorin hallintoa aiotaan kehittää suunnittelukaudella.