T&K:n salametsästyksestä – poaching on apaja

 

©Antti Talvitie, 2025

Budjettiriihen päätöksissä on paljon hyvää. Yksi on T&K rahoituksen merkittävä lisäys. Valtioneuvoston tiedotus kertoo T&K rahoituksen nettolisäyksestä ja varojen kohdistamisesta. Vaatimaton tulkinta on T&K:n 63-159 miljoonan euron nettolisäykset vuosina 2026-2029. Toisen tulkinnan mukaan nettolisäys saattaa olla jopa tuplat näistä summista. Suunta on oikea ja hyvä.

Google käännös ’poaching’ sanasta on ’salametsästys’. Sopivin käännös olisi ’apajilla käynti’. Trumpin leikkausten seurauksena yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimusohjelmia ja -apurahoja on merkittävästi leikattu. Osa on keskeytynyt ja osaa yliopistot rahoittaa itse. Keskeneräiset tutkimustyöt ja niiden tiimit, professorit ja tiedeihmiset ovat apaja. Hufvudstadsbladet’issa (HBL 27.4) oli hyviä artikkeleita ja haastatteluja koskien USA:n tiedemiesten houkuttelusta Suomeen ja siihen liittyvän byrokratian vähentämisestä. Minulla on omakohtaisia kokemusperäisiä näkemyksiä asiasta. 

Suomen yliopistojen tulisi identifioida käynnissä olevia uhanalaisia tutkimushankkeita, joilla on tieteellistä ja taloudellista merkitystä ja synergiaa yliopiston oman tutkimustyön tai -resurssien kanssa. Houkuttelun kohteena tulisi olla lähes koko tutkimustiimin ja käynnissä olevan tutkimustyön siirto Suomen rahoittamana. Apaja on tutkimus ja tiimi, ei yksi henkilö. Apajan ei tarvitse olla USAssa.

Tulppaanimania ja Ratamania ovat yhtä

©Antti Talvitie, 2025

Tulip mania oli ’Dutch Golden Age’ ilmiö vuosina 1634 -1637. Sitä pidetään historian ensimmäisenä spekulointikuplana, jossa monet menettivät ja toiset hankkivat paljon rahaa tai omaisuutta. Skotlantilaisen Charles Mackay’n kirjan Extraordinary Popular Delusions mukaan kuplan huipussa tulppaanisipulista tarjottiin jopa viisi hehtaaria maata tai 10 kertaa hyvän nikkarin vuosiansio, joka oli €15-20.000. Verrokkina, tonni voita maksoi silloin €6.000, ja yksi sika €1.800. 

Tulppaanikauppaa harjoittivat hyvät nikkarit ja kauppiaat, aateliston ja poliittisen vaikuttajaluokan seuratessa katseella tai äänettömänä yhtiömiehenä. Monet sijoittajat menettivät omaisuutensa kuplan puhjettua ja Alankomaiden kauppa ja talous koki takaiskun. Nykytutkimusten mukaan tulppaanimania oli todellinen, mutta rajoittunut pieneen osaan hollantilaisia.

Taloustieteilijät ovat ehdottaneet kahta hypoteesia tulppaanikuplan ilmiöön: ’tehokkaat markkinat’ (efficient markets), ja ’rationaaliset odotukset’ (rational expectations). Kuplia. Kuuluisa ekonomisti John Galbraith pitää tulppaani- ja muita kuten dotcom kuplaa moraalisena häiriönä. Tulppaanimania on liitetty rahan suureen tarjontaan (”rahaa oli”), 30-v sotaan, ja rikkaiden protestanttien (Ruotsi-Suomi ja Saksa) uhkailuun katolisen Espanjan ”omistamaa” Hollantia kohtaan.

Hattujen uusi ilmiasu: junat ja ratikat. Myssyt iskevät takaisin.

 

©Antti Talvitie, 2025

1700 luvun alkupuolella hatut, niin nimetty koska olivat koulutettuja ja kulkivat hattu päässä, antoivat potkut suomalaiselle pääministerilleen, harkitseva ja nuuka myssy Arvid Horn. Hatut halusivat hurjan sodan ja revanssin Venäjästä ja Ruotsin vanhan loiston rikkaaksi suurvallaksi. Väkeä oli kilpailijamaihin verrattuna vähän, josta osa oli viety Venäjälle. Varoituksia annettiin, kassakin oli tyhjä Ison Vihan jäljiltä.

Revanssisota hävittiin. Vanha loisto jäi saamatta. Venäjä otti sodassa lähes koko maan, jopa Östra delen av riket, siis Suomen. Suomen pelasti päättäjämaiden sukukokous: Venäjän, Ruotsin, Tanskan ja Lübeckin hallitsijat olivat näet sukulaisia. Rauhassa Ruotsi luovutti lisää maata ja hattujen pääpukarit pakenivat tai teloitettiin. Böndet olivat vihaisia. Sampo oli viety, kirkon kellot pantattu ja silti kassa oli tyhjä. Vuosia myöhemmin, Suomi itsenäistyi kuten tsarinna Elisabeth oli jo sukukouksessa ehdottanut.