T&K:n salametsästyksestä – poaching on apaja

 

©Antti Talvitie, 2025

Budjettiriihen päätöksissä on paljon hyvää. Yksi on T&K rahoituksen merkittävä lisäys. Valtioneuvoston tiedotus kertoo T&K rahoituksen nettolisäyksestä ja varojen kohdistamisesta. Vaatimaton tulkinta on T&K:n 63-159 miljoonan euron nettolisäykset vuosina 2026-2029. Toisen tulkinnan mukaan nettolisäys saattaa olla jopa tuplat näistä summista. Suunta on oikea ja hyvä.

Google käännös ’poaching’ sanasta on ’salametsästys’. Sopivin käännös olisi ’apajilla käynti’. Trumpin leikkausten seurauksena yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimusohjelmia ja -apurahoja on merkittävästi leikattu. Osa on keskeytynyt ja osaa yliopistot rahoittaa itse. Keskeneräiset tutkimustyöt ja niiden tiimit, professorit ja tiedeihmiset ovat apaja. Hufvudstadsbladet’issa (HBL 27.4) oli hyviä artikkeleita ja haastatteluja koskien USA:n tiedemiesten houkuttelusta Suomeen ja siihen liittyvän byrokratian vähentämisestä. Minulla on omakohtaisia kokemusperäisiä näkemyksiä asiasta. 

Suomen yliopistojen tulisi identifioida käynnissä olevia uhanalaisia tutkimushankkeita, joilla on tieteellistä ja taloudellista merkitystä ja synergiaa yliopiston oman tutkimustyön tai -resurssien kanssa. Houkuttelun kohteena tulisi olla lähes koko tutkimustiimin ja käynnissä olevan tutkimustyön siirto Suomen rahoittamana. Apaja on tutkimus ja tiimi, ei yksi henkilö. Apajan ei tarvitse olla USAssa.

Tutkimustiimi sopeutuisi helpommin Suomen ympäristöön kuin yksi avainhenkilö. On kaksi ongelmaa: rahoitus (josta myöhemmin) ja tiimin integrointi suomalaisten tutkijoiden kanssa. Integrointi tulisi tehdä osallistumisen kautta; siis suomalaisten tiedeihmisten suora osallistuminen tiimin työhön. Vastaavasti hankitun monella tiimin jäsenellä tulee olla luennoimisvelvollisuus. Yksi kurssi per lukukausi tai -vuosi.

 Apajat tulisi hajasijoittaa eri yliopistoihin: Helsinki, Otaniemi, Turku, Vaasa, ja Kuopio. Kaikilla on etunsa, joita en luettele. Näillä yliopistoilla on kontaktit ja tietoa tärkeistä tutkimushankkeista ja tiimeistä. Heidän tulee valita sellaiset, jotka liittyvät yliopiston osaamisen täydentämiseen Suomen painopiste-alueilla (lääkkeet, terveydenhoito (syöpä, sydänsairaudet, skitsofrenia), space-teknologia, instrumentointi, koneoppiminen, AI, taloustiede, management ja liikenne).

Päätösprosessi tulee tehdä yksinkertaiseksi koska Apajan tutkimukset ovat jo käyneet läpi perusteellisen arviointiprosessin. OKM tai Suomen Akatemia voi rankata hakemukset. Tutkimuksen ja tiimin siirto tulisi kestää 3-5 vuotta. Rahat saadaan huonojen investointien peruutuksesta, esim. 400 miljoonasta eurosta nyt varattu Länsiradan osiin.  Asiassa ei tule viivytellä. Apajilla on useita onkijoita.

Budjettiriihessä tehtiin myös huonoja päätöksiä. Sellainen on satsaus Tampere-Rauma henkilöjunaan. Rambollin Tampere-Rauma (teknisessä) selvityksessä bussivaihtoehtoa ei tutkittu. Toinen konsultti väitti, ettei ole bussivaihtoehtoon sopiviä välineitä. Se on puppua, mutta ellei ole niin konsultin tulee kehittää ne. Ilmeisin syy on se, että bussiliikennettä tarjoaa yksityinen taho, josta hallitus ei osaa ottaa pisteitä.

Rambollin liikenne-ennuste perustuu otaksumiin autojen ja bussien käyttäjien siirtymisestä juniin. Junan 2 tunnin vuoroväli tuskin matkustajia houkuttelee. Tekninen selvitys on tarpeellinen. Mutta jo tehty ei ole riittävä Tampere-Rauma junaliikenteen käynnistämiseen (en mene yksityiskohtiin). Kysymyksessä ei ole suuri summa (2.5M€), mutta se avaa portin lähijunaliikenteen rahoittamiseen veroilla. Traficomin raportin mukaan Tampereen seudun lähijunaliikenne maksaa pian 35-50 M€/v, tuplat nykyisestä. Koko maan lähijunaliikenteen kustannus olisi 120-230 M€/v. Kaikki tukea ja lipputulojen osuutta ei ole arvioitu.

Miksi Linja-autoliitto nukkuu, eikä vaadi että selvityksissä linja-autoliikenne on mukana tasavertaisesti?  Keskustelu siitä mitä liikennepalveluja valtion tulisi verovaroin ostaa on alotettava mitä pikimmin.

Julkaistu Uusi-Suomi Puheenvuoro 30.4.2025