©Antti Talvitie, 2025
1970 Penn Central Transportation Company,
yhdistynyt Pennsylvania Railroad ja New York Central Railroad, ilmoitti hakeutuvansa
konkurssiin. Kaksi vuotta
aikaisemmin USAn ’kilpailuvirasto’ (Interstate Commerce Commission) oli hyväksynyt
fuusion vuosia kestäneen tappioiden ja kuulemisprosessien jälkeen. Molempien junayhtiöiden
tulevaisuus oli johdon laskelmien mukaan taloudellisesti mahdoton.
Penn Central ei voinut luopua radoista ilman kilpailuviraston lupaa. Ennen konkurssia Penn Central omisti, liikennöi, maksoi verot, ja hallinnoi 33000 ratakilometriä, joilla monilla oli enemmän kuin kaksi raidetta. Konkurssi muutti sääntöjä. Radoista voidaan luopua. Penn Centralin radat myytiin junayhtiöille.
Tällä hetkellä Penn
Centralin rataverkosta 50% on edelleen käytössä. Taloudellisesti kannattavat,
yksityiset junayhtiöt kuljettavat 50% USAn tavaraliikenteestä. Suomen rataverkon pituus on 5915 km, josta suurin
osa on yksiraiteista. Junakuljetusten osuus Suomen tavaraliikenteestä on 25%.
Tilastojen mukaan lähes puolet Suomen rataverkosta palvelee 90 % tavara- ja 85 % henkilöliikenteestä. Rataverkosta 2500-3000 kilometriä on taloudellinen rasite ja niiden (subventoitu) liikenne voidaan korvata kuorma- ja linja-autoilla tai muuttaa hyödyllisiksi turismin vaellusreiteiksi.
Rautateiden kustannusvastaavuus on Väyläviraston mukaan ollut jo vuosia osapuilleen 10%. Liikenne 12 rautatiehankkeiden suunnitelman (2025-2032, plus jo päätetyt ja ratikat) kustannusarvio on noin 4,5 Mrd euroa. Kaikki kannattamattomia. Siinä ei ole mukana Turun tunnin juna, Lentorata, (Pohjois-Suomen) EU-raideleveys hankkeet ja Rail Nordica. Nekin kannattamattomiksi osoitettuja miljardihankkeita, 7-8 Mrd euroa.
Väyläviraston hankkeiden arviointimenettely johtaa kannattamattomiin hankkeisiin, kuten U-S Vuoropuhelussa 12.4.2024 kirjoitin. Fredrik Suuren 1700-luvun arviota Ruotsista mukaillen: ”Väylävirasto, Liikenneministeriö ja maan hallitukset ovat jo kaksivuosikymmentä ajaneet rikasta Suomea kohti romahdusta, siinä vielä onnistumatta.” Ne eivät liene ainoat syntipukit, mutta ovat tärkeitä koska teollisuuden ja palvelujen investoinnit riippuvat infrastruktuurista.
No comments:
Post a Comment
Note: Only a member of this blog may post a comment.