Teksti: ©Antti Talvitie & Jussi Sauna-Aho, 2026.Ministeri Ranne ja Liikenneministeriö antaa kolme kuvausta Pohjoismaiden yhteisestä varautumisen liikennejärjestelmästrategiasta.
Ensimmäisen, Pohjoismaiden englanninkielisen strategian sanoma on yhteisen ymmärryksen ja tietopohjan luominen palvelemaan rauhan ja sodan tarpeita. Osoitteessa: https://lvm.fi/documents/1410829/154089334/Joint+Nordic+Strategy+for+Transport+System+Preparedness.pdf/.
Strategiassa on neljä liikennekäytävää palvelemaan siviili- ja sotilaallista liikkuvuutta: 1. Kriittiset merireitit, erityisesti Ruotsin rannikon läheisyydessä, 2. Öresund fixed link Ruotsista Suomeen (Hanko/Turku/Naanatali), haara Osloon, 3. Göteborg-Haaparanta–Tornio, haara Bodenista Narvikiin, ja 4. Trondheimin vuono-Sundsvall-Rauma/Pori. Toimintaympäristölle on kaksi skenaariota: 1. Nykytila, 2. Pääsy Itämereltä Pohjanlahdelle on vakavasti rajoitettu tai suljettu [?!] ja meriliikenne Suomenlahdella on vakavasti rajoitettu, mutta reitit Ahvenanmaan saariston läpi ja Pohjanlahdella pysyvät avoimina. (Kuva)
Toinen on strategian riisuttu tiedote osoitteessa: https://lvm.fi/-/pohjoismainen-varautumisen-liikennejarjestelmastrategia-julkaistu-tiiviimpaa-yhteystyota-kriittisten-yhteyksien-vahvistamisessa. Suomen varautumisohjelmassa on neljän liikennekäytävän kuvauksen lisäksi: Jäänmurtokaluston uusiminen; EU-raideleveyden suunnittelu Haaparanta-Tornio-Oulu-Rovaniemi; Valtatien 21 (E8) parantaminen; Satamayhteyksien parantaminen; ja Rajat ylittävien yhteyksien kuten siltojen kehittäminen.
Kolmas on Ministeri Ranne’n varautumistrategian vielä riisutumpi kirjoitus palvelu X:ssä. Se kuvaa Suomen varautumisohjelmaa pintapuolisesti mitenkään perustelematta sen kalliita toimenpiteitä, pääasiassa Pohjois-Suomen ratojen yhdistämistä Ruotsin ja Norjan vastaavaan EU-raideleveydellä.
Strategia kuvaa ajattelutapaa: radat ovat itsestään selviä. ”Pohjoismaiden yhteisen varautumistrategia[n] tavoite on maiden välisten liikenneyhteyksien ... teiden, raiteiden, siltojen ja merireittien turvaaminen ... [joka] varmistaa tehokkaat, rajan ylittävät kuljetusketjut .. [ja] käytännössä tarkoittaa eurooppalaisen raideleveyden kiskotien rakentamista .. Haaparannasta .. Rovaniemelle ja pidemmällekin [Suomeen]”
Ministerin mukaan Rail Nordican ”... eurooppalaise[n] raideleveyde[n]... raiteen rakentaminen Lappiin, on sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden kannalta kriittinen ... ulko- ja turvallisuuspoliittinen, kovan turvallisuuden hanke, joka pelastaisi henkiä.” Raideleveyden muutos on täysin tarpeeton ja kallis.
Ministeri myöntää kaikki hankkeet kannattamattomiksi ja pahoittelee rahan puutetta. Tämä on harhautus. Sen tarkoitus on väistää strategian onttous. Radat on helppo saada toimintakyvyttömiksi ja ne on vaikea korjata, eikä vaihtoehtoisia reittejä ole—joita nopeasti korjattavissa tiet tarjoavat päinvastoin kuin radat.
Strategia on syntyessään vanhentunut
Kaikkien kieliversioiden vakavin puute on Puolustusvoimien strategian ja huoltovarmuuden liittymät Pohjoismaiden yhteiseen LVM:n varautumisstrategiaan. Kumpaakaan ei mainita. Puolustusministeriö ei ole mukana. Moderni sodankäyntistrategia, vaikka elääkin kuukausittain, tulisi kerrtoa. Siihen kuuluu parvidroonit, niiden algoritmit (joiden koodaus tarvitsee ajantasaista tietoa rintamalta), miehistön ja kaluston nopeat siirrot alueelta toiselle kriisitilanteen mukaan. Puolustusta ja hyökkäystä tukevat kehittyvät teknologiat tarjoavat uusia merkittäviä sodankäyntitapoja.
Klassinen sotakalusto—F35, fregatit, tankit, tykit, ammukset ja laukaisualustat—pysyvät tarpeellisina. Niiden ja miehistön siirto sota-alueelle panssariajoneuvoilla, k-autoilla ja moottorikelkoilla tarvitsee kentät, teitä ja maastouria. Kriisissä kaupan logistiikka- ja kuljetuspalvelut ovat välttämättömiä ja niiden kustannusten vähentäminen tärkeämpää kuin harvahkot kaluston junasiirrot sota-alueelle ja maihinnousut Narvikissa. Teollisuuden päätuotteet ovat bulkkia seuraavat pari vuosikymmentä. Rauhan ja kriisin aikana Norjan satamat, ei vain Narvik, Göteborg ja keski-Eurooppa ovat tärkeitä ulkomaankaupalle.
Huoltotoiminta ja korvaamattomien valmisteiden—lääkkeet, tärkeät raaka-aineet, teolliset komponentit ja haavoittuneet sotilaat—siirron tulee tapahtua nopeasti, lentoteitse (strategiassa on vain karttamerkintö).
Strategian käytävässä 4 ei ole lauttaa tai toimenpiteitä Sundsvallista Raumalle. Vaasa-Uumaja lautta ja maantie Vaasa—Uumaja on poissa, vaikka maksaisi itsensä tullitienä ja halvempi ja nopeammin tehtävissä kuin Väyläviraston itse ”pinnalliseksi” kutsumansa half-assed selonteko. Nordic Connectorin vika on ’not invented here’. Hyvä syy kysyä ’miksi’?
Ruotsia ja Norjaa kiinnostaa EU-raideleveys koko Suomessa. Ajattelutapa, että klassiset sotatarvikkeet kuljetetaan Suomeen junalla –joka tekee Suomesta sotatoimialueen— on rautakautta. Kumpaakaan maata ei kiinnosta Vaasa-Uumaja maantie ja sen jatko Mo-i-Ranaan. Sataman parantaminen siellä ei ole ohjelmassa, vaikka Suomen intressi siihen on suurempi kuin Narvikin ahdas ja kaukainen satama.
Nordic Connectorin poisjättö poistaa teollisen kilpailijan markkinoilta ja kuormittamasta naapurien liikenneverkkoa. Nordic Connector on strategisesti tärkeä Suomelle rauhan ja kriisin aikoina, koska se palvelee Pohjanmaata, Etelä- ja Keski-Suomea, missä suurin osa maamme väestöstä ja taloudellisesta toiminnasta sijaitsee. Muuten Suomi säilyy saarena ja buffer-alueena Venäjää vastaan.
Ministeri Ranne’n viraston tekemä strategia on vanhentunut. Vanha asetelma, jossa Ruotsi ja Norja johtavat ja päättävät, ja Suomi kuuntelee, mukautuu ja maksaa, on moraalista masokismia. Siitä on luovuttava ja asetelma muutettava: 1335 km:n yhteisen itärajan todellisen puolustajan, Suomen, näkemys on tehtävä selväksi Naton sisällä Ruotsille ja Norjalle!
Ministeri myöntää kaikki hankkeet kannattamattomiksi ja pahoittelee rahan puutetta. Tämä on harhautus. Sen tarkoitus on väistää strategian onttous. Radat on helppo saada toimintakyvyttömiksi ja ne on vaikea korjata, eikä vaihtoehtoisia reittejä ole—joita nopeasti korjattavissa tiet tarjoavat päinvastoin kuin radat.
Strategia on syntyessään vanhentunut
Kaikkien kieliversioiden vakavin puute on Puolustusvoimien strategian ja huoltovarmuuden liittymät Pohjoismaiden yhteiseen LVM:n varautumisstrategiaan. Kumpaakaan ei mainita. Puolustusministeriö ei ole mukana. Moderni sodankäyntistrategia, vaikka elääkin kuukausittain, tulisi kerrtoa. Siihen kuuluu parvidroonit, niiden algoritmit (joiden koodaus tarvitsee ajantasaista tietoa rintamalta), miehistön ja kaluston nopeat siirrot alueelta toiselle kriisitilanteen mukaan. Puolustusta ja hyökkäystä tukevat kehittyvät teknologiat tarjoavat uusia merkittäviä sodankäyntitapoja.
Klassinen sotakalusto—F35, fregatit, tankit, tykit, ammukset ja laukaisualustat—pysyvät tarpeellisina. Niiden ja miehistön siirto sota-alueelle panssariajoneuvoilla, k-autoilla ja moottorikelkoilla tarvitsee kentät, teitä ja maastouria. Kriisissä kaupan logistiikka- ja kuljetuspalvelut ovat välttämättömiä ja niiden kustannusten vähentäminen tärkeämpää kuin harvahkot kaluston junasiirrot sota-alueelle ja maihinnousut Narvikissa. Teollisuuden päätuotteet ovat bulkkia seuraavat pari vuosikymmentä. Rauhan ja kriisin aikana Norjan satamat, ei vain Narvik, Göteborg ja keski-Eurooppa ovat tärkeitä ulkomaankaupalle.
Huoltotoiminta ja korvaamattomien valmisteiden—lääkkeet, tärkeät raaka-aineet, teolliset komponentit ja haavoittuneet sotilaat—siirron tulee tapahtua nopeasti, lentoteitse (strategiassa on vain karttamerkintö).
Strategian käytävässä 4 ei ole lauttaa tai toimenpiteitä Sundsvallista Raumalle. Vaasa-Uumaja lautta ja maantie Vaasa—Uumaja on poissa, vaikka maksaisi itsensä tullitienä ja halvempi ja nopeammin tehtävissä kuin Väyläviraston itse ”pinnalliseksi” kutsumansa half-assed selonteko. Nordic Connectorin vika on ’not invented here’. Hyvä syy kysyä ’miksi’?
Ruotsia ja Norjaa kiinnostaa EU-raideleveys koko Suomessa. Ajattelutapa, että klassiset sotatarvikkeet kuljetetaan Suomeen junalla –joka tekee Suomesta sotatoimialueen— on rautakautta. Kumpaakaan maata ei kiinnosta Vaasa-Uumaja maantie ja sen jatko Mo-i-Ranaan. Sataman parantaminen siellä ei ole ohjelmassa, vaikka Suomen intressi siihen on suurempi kuin Narvikin ahdas ja kaukainen satama.
Nordic Connectorin poisjättö poistaa teollisen kilpailijan markkinoilta ja kuormittamasta naapurien liikenneverkkoa. Nordic Connector on strategisesti tärkeä Suomelle rauhan ja kriisin aikoina, koska se palvelee Pohjanmaata, Etelä- ja Keski-Suomea, missä suurin osa maamme väestöstä ja taloudellisesta toiminnasta sijaitsee. Muuten Suomi säilyy saarena ja buffer-alueena Venäjää vastaan.
Ministeri Ranne’n viraston tekemä strategia on vanhentunut. Vanha asetelma, jossa Ruotsi ja Norja johtavat ja päättävät, ja Suomi kuuntelee, mukautuu ja maksaa, on moraalista masokismia. Siitä on luovuttava ja asetelma muutettava: 1335 km:n yhteisen itärajan todellisen puolustajan, Suomen, näkemys on tehtävä selväksi Naton sisällä Ruotsille ja Norjalle!
No comments:
Post a Comment
Note: Only a member of this blog may post a comment.