©Antti Talvitie 2026.
Tieliikennettä käyttää yli 90% henkilö- ja 75% tavaraliikenteestä. Tieliikenne tuottaa valtiolle kolminkertaisesti tienpitoon kohdistetut varat.
Rautatieliikennettä käyttää 8% henkilö- ja 22% tavaraliikenteestä. Rautatieliikenne tuottaa valtiolle viisinkertaisen tappion rautatieliikenteeseen kohdistettuihin varoihin verrattuna. Junaliikenne, matkustajat ja rahti, maksavat kymmenen prosenttia radanpidon kustannuksista.
Suomen talouden tila on vakava. Sen kantokyky ei riitä liikenneverkon kunnossapitoon eikä sen kehittämiseen, investointeihin, missä ne ovat tarpeellisia. ”Korjausvelka” johtuu Suomen liian laajasta infrastruktuurista ja rautateiden tappiollisuudesta.
Tärkeä kysymys on miten tie- ja radanpidon kustannuksia voisi vähentää, että rahaa riittäisi tarpeellisiin väyläinvestointeihin. Vastaus on helppo ja sillä olisi vain hyviä vaikutuksia.
Rautatiet ovat Suomen talouden todellinen riippakivi. Liikennöidyn rataverkon pituus on ~5 900 kilometriä. Puolet rataverkosta palvelee 90 % koko rataverkon tavara- ja 85 % sen matkustajaliikenteestä.
Matka- ja rahtitariffeja tulee korottaa, että VR:n ratamaksu kattaisi edes 80 % radanpidon kustannuksista.
Puolet rataverkosta voidaan poistaa haittaa aiheuttamatta. Sitä käyttävä liikenne korvautuu markkinaehtoisesti kuorma-autoilla ja busseilla. Johtopäätös: 2500-3000 ratakilometriä on kallis taloudellinen rasite.
Kun ratapituutta lyhennetään ja osa VR:n ja Väyläviraston henkilökunnasta siirtyy tuottavampaan työhön, syntyvät säästöt vapauttavat rahaa yksityisiin investointeihin ja ratojen ja junapalvelujen parantamiseen.
Kun rautateiden ja ratikkojen subventiot lopetetaan, syntyvillä säästöillä tulee lievittää sopeutumisen kipua kahden vuoden ajan. Kaikki säästöt ovat yhteensä ~1 miljardi euroa vuodessa.
Myös maanteitä on liikaa ja väärissä paikoissa. Yleisen tieverkon pituus on 78 000 km. Valta- ja kantateitä on 13 500 km (17%). Seutu- ja Yhdysteitä on yhteensä ~64 500 (83%) km, josta ~37 000 km on pikipintaista ja alimmassa kunnossapitoluokassa palvellen alle 1/3 osaa liikenteestä. Maaseudun väestön siirtyessä taajamiin Yhdysteiden liikenne vähenee edelleen.
Suomessa on yleisten teiden lisäksi ~300 000 km yksityisteitä, joista kolmasosa, ~100 000 km, palvelee maaseudun puolta miljoonaa asukasta. Puolet yksityisteistä on metsäautoteitä, joita kaikkia ei käytetä joka vuosi. Loppu on mökkiteitä. Yksityistiet saavat nyt “valtion avustusta” ~ 7 miljoonaa euroa/v.
Tutkimusten mukaan Yksityisteiden kunnossapito – joiden kunnosta vastaa tiekunnat – maksaa n. puolet vastaavien Yleisten teiden kunnossapidosta. Johtopäätös: 28 000 – 30 000 km Seutu- ja Yhdysteistä tulee muuttaa Yksityisteiksi ja niiden ”valtion avustus” moninkertaistaa. Yleisen tieverkon pituudeksi jäisi 38 000 – 40 000 km, ja palvelisi 80 % liikenteestä. Samalla tieverkon pituus ja kattavuus eivät vähenisi.
Mitä etua? Mistä rahat? Tällä hetkellä Seutu- ja Yhdysteiden liikenne tuottaa valtion kassaan ~700 miljoonaa euroa vuodessa, plus polttoaineen erityisverotuotto yksityisteiltä. Nostamalla uuden Yksityistie luokituksen ”valtion avustus” 7 miljoonasta 120 miljoonaan euroon, säästöä tulisi saman verran.
Väyläviraston ja ELY henkilökuntaa siirtyisi tuottavampaan työhon, esim, Yksityisteiden tienpitoon. Yksityistiet pidettäisiin siinä kunnossa kuin tiekunnat katsovat parhaaksi. Kohdistamalla rahat oikein kaikkien teiden, Yleisten ja Yksityisten, kunto paranisi.
Ehdotetut toimenpiteet eivät ole säästötoimia, ”velkajarrua”, vaan vapauttavat varoja kulutukseen ja investointeihin, jotka vähentävät Suomen logistisia kustannuksia lähes naapurimaiden tasolle. Ne sysäisivät Suomen kansantalouden kasvu-uralle. Siihen kasvuun liikenteellä on tavattoman suuri merkitys, kuten olen ehdottanut. Suomen BKT:sta näet 25% tulee viennistä ja ~ 40% työpaikoista.
Palaan jatkossa siihen, miten kilometriperusteinen tienkäyttömaksu korvaisi polttoaineen erityisverot. Tämä kehitys on vääjäämätön, jonka monet EU maat ovat jo omaksuneet. Ongelma on VM.
Haluatko lisää tietoa? Blogsivullani talvitieresearch.blogspot.com, artikkelit Liikenneinfra osat 1 ja 2: Nykyaikainen Liikenneverkko ja kilpailukykyinen Suomi. Tämä 3-4 v. vanha paperi, pitää pääpiirteittäin kutinsa. Osassa 2 on ehdotus teiden ja ratojen investointiohjelmaksi vastaamaan toista samalla sivustolla olevaa paperiani Suomi ja talousmaantiede: Liikenne 6-suunnitelma. Rautateiden käsittämättömästä suosiosta on sivustollani artikkeli Tulppaanimania ja Ratamania ovat yhtä, joka myös kannattaa lukea.
No comments:
Post a Comment
Note: Only a member of this blog may post a comment.