Hankkeen tavoite on ulkomaankaupan ja sen arvoketjujen, matkailun, ja innovaatioverkon kehittäminen. Salasanoja ovat hyvinvointi, turvallisuus, huoltovarmuus, kaikki kulkumuodot, sotilaallinen liikkuvuus ja NATO-yhteistyö. Kolme konsulttia Rambol, Destia ja Miltton on valittu työn tekijöiksi. Kahta monipuolista insinöörikonsulttiia täydentää viestintäkonsultti Miltton.
EK:n tj. Minna Helle’n mukaan kyse ei ole vain liikenneväylistä vaan talouden kasvumahdollisuuksista. Rahoituksen liikennesektorin tasokorotuksen tulee koskea meri- ja lentoliikennettä ja kiinteitä yhteyksiä.
Saavutettava Suomi 2060 tehtävän takaraja 35 vuoden päässä 2060 on liian kaukana. Yksityinen sektori, tekee töitä ja ottaa lainaa 10 vuoden sihdillä. Siinä ajassa tuloksia on oltava nähtävissä. Toimenpiteiden tulee olla taloudellisia, mitattavia, ja vääräksi osoitettavissa (falsifioitavuus on tieteellinen sana siihen).
Suomen talous ei odota. Työ on saatava käyntiin 2027 ja ensiaskeleet näyllä 2028, loput 2037. Euroissa laskettavaa tulosta on tultava eikä vain ”yhteiskunnallisia hyötyjä” (Weider Economic Impacts, WEI), joita ei voi laskea tai osoittaa vääräksi. Vain tulonteko tekee tulonjaon mahdolliseksi -- lapsista ja vanhoista, sairaista ja köyhistä, kouluista, tieteistä ja taiteista, ja hyvinvoinnista huolehtimisen.
Suomessa on lentokenttiä. Lentokoneita on kaupan tai liisattavaissa. Satamien tehokkuutta voidaan lisätä automaatiolla (jos satamien määrää vähennetään). Laivoja myös on kaupan tai liisattavissa.
Mustalla merellä on (Venäjän) drooneilla upotettu kaksi rahtilaivaa Bulgarian ja Romanian vesialueilla. Se on muistutus, miten kapeat merirännit kuten Suomenlahti ja Pohjanmeri, Suomen ulkomaankaupan ja hyvinvoinnin valtasuonet, ovat suljettavissa sotilaallisessa kriisissä.
Pullonkaula on kiinteät yhteydet. Vain yksi kannattava yhteys on tutkassa ilman WEIn kuviteltua apua, joka voisi olla valmis alle 10 vuodessa. Tämä yhteys on Vaasa-Umeå maantie. Se on mahdollista tehdä lainarahalla PPP hankkeena tai konsortion toimesta. Lainojen takaisinmaksu tulisi tietulleista, ei veroista.
Vaasa-Umeå maantie, kuten kaikki investoinnit, on hyvä riskisijoitus. Rautatie Seinäjoella on 50 km:n päässä, joka ulottuu kauas itään kun tilanne siellä rauhoittuu. Kauhavan lentokenttä on kunnossa ja riittävä suurillekin kuljetuskoneille. Rautatie ja Kokkolan syväsatama ovat molemmat lähellä sitä. Mikä tärkeintä ne on nykytekniikalla pommin jäljiltä nopeasti korjattavissa.
Poikki Suomen liikenneyhteydet tarvitsevat investointeja. VT 20 Kajaanista Kokkolaan ja syväsatamaan, Sininen tie Itä-Suomesta länteen, ja E8 ja E12 etelästä pohjoiseen. Ja pari siltaa Tornion joen yli.
Suomi 2060 suurin uhka on ”yhteiskunnallisiin (WEI) hyötyihin” perustuva verorahojen hidas tuhlaus. Monta on tarjolla: Rail Nordica, tunnelit Tallinnaan ja Tukholmaan, Länsirata, Itärata, ja Lentorata. WEI selvityksiä on tehty. Kaikki sumeita puheita. Tunnetuin on BART (Bay Area Rapid Transit) Impact study.
Parhain on Professori Albert Hirschman’in ’Development Projects Observed’, seurantatutkimus 11 stä World Bankin rahoittamasta suuresta hankkeesta. Mitään ennustettua WEI kehitystä ei ollut tapahtunut. Vaikutusalueen asukkaat ja yritykset käyttivät investointia hyväkseen omin tavoin. Hän antoi havainnoille nimen: ’The Centrality of Side Effects’ (Sivuvaikutusten keskeisyys).
Konsultit ovat vastuussa – ja syynissä -- etteivät ehdotukset ole sumeita puheita, joita on mahdoton osoittaa vääriksi tai oikeiksi, ja käytössä vasta vuosikymmenien päästä!
KuljetusNet.fi. ”Suomen kansainväliset liikenneyhteydet kärkihankkeeksi seuraavaan hallitusohjelmaan”. KN-Uutiset 40/2026
Albert O. Hirschman (1967). Development Projects Observed. The Brookings Institution, Washington DC.
Antti Talvitie (2018). “Jules Dupuit and benefit-cost Analysis: Making past to be the present”. Transport Policy, vol.70, issue C, 14-21
No comments:
Post a Comment
Note: Only a member of this blog may post a comment.