Kalevi Kämäräisen 14.02.2024 päivätty kirje Ursula von der Leyenille koskien EU:n Länsiradan rahoitusta (2024)

©Antti Talvitie, 2024

Tämä puheenvuoro tukee Kalevi Kämäräisen perusteluja haastaa suunniteltu CEF or TNT-T rahoitus kahteen taloudellisesti kannattamattoman Länsiradan segmenttiin. Sen englanninkielinen versio on lähetetty myös EU:n johdolle ja Suomen edustustoon siellä. Puheenvuorossa käytetty data tulee Väyläviraston julkaisuista, joissa kerrotaan suunnitellun investoinnin taloudellisista piirteistä, jotka eivät ole linjassa Suomen taloustilanteen ja ilmastonmuutoksen tavoitteiden kanssa. [Viitatut raportit ovat osoitteessa https: //vayla.fi/tietoa-meista/julkaisut/julkaisut.]

(Väyläviraston julkaisu 50/2020: Helsinki-Turku Nopea Junayhteys. Arvioinnin hintataso on vuodelle 2013; rakennuskustannusindeksi sen jälkeen on noussut 17-20%). Ehdotettu Länsirata, joka on mukana hallitusohjelmassa ilman muita kuin raporteissa mainittuja selvityksiä, on taloudellisesti kannattamaton. Verrattuna 0+-vaihtoehtoon (”Espoon kaupunkirata Kauklahteen, Turun ratapiha, Kupittaa-Turku kaksoisraide ja pieniä palvelutason parannuksia”) VeR1 ratavaihtoehdon hyöty-kustannussuhde on 0,70 ja Länsiradan 0,44 (s. 55). Herkkyysanalyysien mukaan VeR1 pysyy aina parempana kuin Länsirata (s. 57). Havainnollisin ja paras indikaattori taloudellisille vertailuille on kuitenkin NPV (Nettonykyarvo), diskontatut hyödyt miinus kustannukset. NPV VeR1:lle on -26,8 miljoonaa euroa ja Länsiradalle -1 851,4 miljoonaa euroa (huomaa miinus etumerkit!)  Ilman maanarvon nousua, joka ei ole nettohyötyä, Länsiradan NPV on -2 081,4 miljoonaa euroa (s. 55). 

Hankkeen arviointi ei sisällä CO2 tai muita päästöjä rakentamisen aikana (s. 50), koska ne eivät ole LVM:n infrastruktuurihankkeiden arviointikehyksessä. CO2 päästöjen on laskettu olevan erittäin suuret rautatielinjan monien tunnelien vuoksi. 

Vaihtoehto VeR1 kunnostaisi nykyistä Helsinki - Turku rantarataa. Hankearviossa ei ole bussivaihtoehtoa, Express bus (BRT), ja paikallisia bussipalveluita. Saatavilla olevien tietojen mukaan Helsinki -Turku välillä on 16 suoraa pikavuorobussia molempiin suuntiin, ja yli 40 paikallisbussia molempiin suuntiin. Bussilipun hinnat ovat junaa edullisempia. 

Tämä on ristiriidassa hallituksen arviointiperiaatteen kanssa: "Valtio ei hanki samalle yhteysvälille keskenään kilpailevaa liikennepalvelua. Valtio tarkastelee kaukoliikenteen palvelutasotavoitteiden toyeutumista uudelleen hyvissä ajoin ennen parhaillaan neuvoteltavan henkilöjunaliikenteen hankintasopimuksen umpeutumista ja arvioi kaukoliikenteen kulkutapoja rinnakkain valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden näkökulmasta." (Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021-2032 - luonnos 21.1.2021, s. 49)

Länsirata ei myöskään tuota muita taloudellisia etuja. (Väyläviraston julkaisu 53/2023: Helsinki-Turku Nopean Junayhteyden Laajemmat Taloudelliset Vaikutukset, s. 3). "Arvioinnin perusteella voidaan todeta, että Helsinki–Turku nopea rautayhteys vaikuttaa lievästi myönteisesti Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn, elinkeinoelämän vetovoimaan sekä hieman laajentaa Etelä-Suomen työssäkäyntialueita. Vaikutukset jäävät kuitenkin suhteellisen pieniksi. Laajempien taloudellisten vaikutusten arvioinnin tuloksena ei ole sellaisia rahamääräisiä arvioita, jotka olisivat vertailukelpoisia hankkeen yhteiskunattaloudellisen kannattavuusarvioinnin kanssa." 

Viitatut raportit eivät ota huomioon investoinnin vaikutusta muuhun Suomeen, jonka veronmaksajia pyydetään osallistumaan investoinnin kustannuksiin, riippumatta siitä, miten hallitus aikoo sen rahoittaa. Länsirata on siis paljon huonompi investointi kuin Väyläviraston selvitykset pyrkivät osoittamaan. Tämä koskee sekä sen taloudellisuutta ja ilmastovaikutuksia. Taloudellisesti kannattamaton investointi ei voi nostaa kansantaloutta tai parantaa työllisyyttä, vaan on katsottava työttömyystyöksi.