Ein Ulb und ein Orp

©Antti Talvitie, 2024
Walter Ulbricht: Wikimedia Commons / Hans-Joachim Spremberg
Petteri Orpo: Wikimedia Commons / Lauri Heikkinen

Itä-Saksassa kuulin 80-luvulla, että vuosikymmen aikaisemmin olivat ottaneet käyttöön uuden aikayksikön, ein ULB. Se aika kului kääntää TV tai Radio pois päältä ja välttyä kuulemasta mitä Walter Ulbricht oli sanonut. He eivät voineet sulattaa valheita, joista hän ja seuraajansa Honecker kertoivat.

Ein ORP on aika joka kuluu massamedian sulkemiseen, jossa Orpo kertoo valtion juuri päätetystä 400 M€ lisäbudjetista rakentaa tarpeeton junarata Lohjalle ja muutaman miljoonan aloitusrahasta saada tukku ratahankkeita budjettiin. Espoo-Kauklahti radan hyödyt ovat Miinus 5 mrd€ ja h/k-suhde negatiivinen. Lohjan radan h/k-analyysia ei ole tehty (tai julkaistu). Mutku Hallitusojelmassa. 

Valheellista on myös rehentely Maankäyttö ja Liikenne (MAL) ohjelmasta rikkaiden kaupunkien joukkoliikenteelle ja 30 prosentin valtion maksuosuudesta niiden ratikoille. Rahat lainataan ja kerätään vähitellen veroina. Ratahankkeet, MAL ja liittyvä asemakaavoitus lisää kerrostaloja sinne missä niitä ei joko haluta tai tarvita. 

Sama aikayksikkö pätee välttyä kuulemasta tappiollisten ratahankkeiden pysymisestä aikataulussa alle rakentajan itse tekemän ”kustannusarvion”. Väyläviraston 4,6 Mrd€  kallis rataohjelma, nostaisi raideliikenteen %-osuuden 6:sta 8:an! Liikenne-12 mukaan kaikkien ratahankkeiden hyöty = 280 M€, ja h/k-suhde =0.19. Ilman matka-aikasäästöjä hyöty on 56 M€ ja h/k-suhde =0.04. Satojen miljoonien lisärahoitus, joka aiheutuu näistä päätöksistä ei edes mainita.  

Sinänsä hyvät työelämäuudistukset eivät ole korvike Orpon, Purran virastojen toimille vähentää valtion velkaa ja aikaansaada talouskasvua hyvien (lue: huonojen) investointien avittamana. Ehdotetut leikkaukset on yksi asia, hyvät investoinnit toinen ja tärkeämpi. Huonot, kuten tunninjunat ja sen osat, ovat veroeurojen siirtoa rakennusfirmoille ja apua kaupunkien kiintestöbisnekselle. 

Suomen valtalehdissä Vaasa-Umeå Merenkurkuntie ei ole etusivun juttu. Sen tulisi olla. Huoltovarmuus-, logistiikka- ja jäänmurtokustannukst puolittuisivat. Jatkuva AKT lakkouhka, joka aiheuttaa miljardimenetyksiä Suomen teollisuudelle poistuisi. 
Ehdotettu Merenkurkuntie maksaisi itsensä tullitienä. Mutta pelko on, että Väyläviraston Merenkurkuntien suunnitelma on ylimitoitettu ja sen vaihtoehdot taloudellisesti mahdottomia ja vailla hyötyjä. 

Suomalaisille ei anneta tietoa, tai heillä ei ole ymmärrystä investoinnin tai palvelun todellisen kustannuksen ja sen käytön hinnan välisestä erosta. Käytön määrää myös hinta. Suomessa hinta ei ole koskaan mukana kysyntäennusteissa, vaikka kysyntä on tärkein tekijä esim. liikenneinvestointien arvioinnissa.