Velkaa on

 ©Antti Talvitie, 2025

Olin Suomen Tieyhdistyksen Väylät & Liikenne Tapahtumassa 10-11.9 Lahdessa. Se on järjestetty 1985 lähtien joka toinen vuosi, aluksi nimellä ’Tiet ja Liikenne’. Suomen liikennealan kerma oli puhumassa ja kuulemassa esitelmiä.  Tieyhdistys ansaitsee suurkiitokset hyvästä ja monipuolisesta tapahtumasta.

Esitelmöitsijät eivät puhuneet rahasta. Esitelmien teemoja olivat ”toimivuus”, ”kestävyys”, ”turvallisuus”, ”digitaalisuus”, ”datan tärkeys”, ja ”palvelun taso”. Yksi puhuja mainitsi ”hinnoittelun” liikennepolitiikan ohjauskeinona sulkumerkkien sisällä. Kysyin miksi niin tärkeä asia kuin liikenteen hinnoittelu oli sulkumerkeissä. Vastaus: ”poliittisista syistä”. Se sanoi kaiken.

Ystäväni Dipl. Ins Pertti Virtala, erinomainen insinööri ja harvinaisuus siinä, että hän ajattelee omilla aivoillaan. Pertti antoi minulle piirtämänsä kuvan Suomen velkaantumisesta. Hän varoitti, että takaisinmaksuviivat perustuvat vain yhteen havaintoon Lipponen/Vanhanen1 hallitusten ajalta. Sillä ”otaksumalla, että Lipponen/Vanhanen1 hallituksia tulisi peräperää, valtion velka tulisi maksettua 162 vuodessa. Jokaisen velkaeuron, joka nyt otetaan, maksaa ei lapset eikä lasten lapset, vaan lasten lasten lasten lapset.”

Suurprojektit Turku-Tukholma tunneli, Helsinki-Tallinna, Länsirata OY, Lentorata OY, Itärata OY, ja EU-raideleveys esiteltiin. Tiet unohdettiin. Vaasa-Uumaja linkin kuvassa oli ratayhteys. Rahasta ei puhuttu ”suunnittelun tässä vaiheessa.” Salissa oli henki, että kaikki tarvitaan, vaikka Rail Baltican myönnettiin olevan uhanalaisessa ympäristössä. Mainitsematta jätettiin mistä OY:t saisivat rahansa, koska ei ole tuloja. Veronmaksajilta tietysti. Vaasa-Uumaja maantiestä on olemassa kustannusarvio, maksutapa tullitienä, hyöty-kustannusanalyysi, ja aikataulu. Maksaisi itsensä ilman subventioita.

Yllämainittujen hankkeiden yhteinen kustannusarvio on 75 mrd euroa. Poisluettuna Vaasa-Uumaja maantie, niiden rahassa mitattu hyöty-kustannussuhde on 0,2 ja rakennettaisiin velkarahalla. 70 mrdin investoinnit maksavat takaisin 15 miljardia. Investoinnit olivat ”toimivia”, ”turvallisia”, ”digitaalisia”, ja ”palvelutasoltaan” hyviä. Mutta ”kestäviä” ne eivät varmasti ole. Ainut kestävä on Vaasa-Uumaja maantie.  Ellei sitä ylimitoiteta, kuten on suomalainen tapa, josta Espoon Metro on kouluesimerkki.

Palaan muihin Tieyhdistyksen Tapahtuman keskusteluihin toiste: Miksi suunnitellaan EU rataa 20 miljoonalla, vaikka raideleveys ei ole ongelma, miksi suunnitellaan Suupohjan rataa, Lähijunaliikennettä, Itärataa, Länsirataa, Lentorataa, Turku-Tukholma tunnelia, ja monia muita hankkeita, jotka kaikki tarvitsevat jatkuvaa veronmaksajien tukea? Subventio on aina vero. Miksi yksityisteiden ”avustus” on ajettu lähes nollaan, vaikka ne tuovat valtion kassaan 100 miljoonaa plus ALVn ja ovat metsä- ja maataloudelle tärkeitä. Suomen Tieyhdistys voisi palata juurilleen: Suomen talous on teiden varassa.

Hallituksella ja Eduskunnalla ja kunnilla ja maakunnilla on jäänyt levy päälle. Ne eivät reagoineet, kun Nokian ja alihankkijoidensa maksamat verotulot poistuivat, ja kansantalous alkoi piiputtaa. Tämä tapahtui jo 15 vuotta sitten! Mutta valtion, kuntien ja maakuntien päätöksentekijät asioivat kuin mitään ei olisi tapahtunut. Rahaa on, mutta velka pitää maksaa takaisin korkoineen.

Julkaistu Uusi Suomi- puheenvuorossa 17.9.2025.