NPV paljastaa mitä h/k ei tee: miljardien investoinnit miinuksella

 ©Antti Talvitie, 2025

Matka-aikasäästöt ovat usein 70 % liikenneinvestointien yhteiskunnallisissa hyöty-kustannusanalyyseissa. Näiden investointien hyvyyttä kuvataan Suomessa suureella (h/k), hyödyt jaettuna kustannuksilla. Tämä on huono mitta ja pitää monesta syystä korvata niiden erotuksella h – k, jonka lyhennys on NPV (Net Present Value). Selvitän lyhyesti miten matka-aika säästöt lasketaan käyttäen kahta esimerkkiä vipuna, kun matka-aikasäästöt poistetaan hyödyistä. Numerot ovat on laskettu Väyläviraston raporteista.

• Länsirata 3,7 mrd h/k = 0,10 (Väyläviraston raportti h/k = 0,54, NPV= - 3,3 mrd, 30 yr, 3,5%)
• Lentorata 3,3 mrd h/k = 0,09 (Väyläviraston raportti h/k = 0,19, NPV= - 3.0 mrd, 30 yr, 3,5%)

Jos h/k <1 korot karttuvat hankkeen koko elinajan, ei vain rakentamisen ajan. Jos maan arvon lisäys lasketaan hyödyksi tapahtuu hyödyn kaksoislaskentaa, ensin matka-aikakustannussäästöinä ja sitten maan arvon nousuna. Tämä siksi, että maan arvon nousu johtuu matka-aika säästöistä. Ja silloin todellinen h/k-arvo on huonompi. (Lentoradan hankearvio välttää tämän virheen, kuten monen maan ohjeistus neuvoo).

Laskin h/k-arvot muille suunnitteilla oleville ratahankkeille: Niiden arvioidut kustannukset, ml korot, on yhteensä 25 mrd, ja NPV on miinus 20 mrd, hyödyt näistä suurista investoinneista ovat siis 5 mrd.

On tärkeätä tietää mitä on konepellin alla. Ajan arvon laskusäännöt konsulteille ovat Väyläviraston raportissa, julkaisu 48/2020. Kopioin tärkeän osan pitkästyttävästä raportista:

”Työasiamatkan (matka joka tehdään työaikana) aikasäästön arvottamisperuste on palkka sivukuluineen. Palkkakustannus kuvaa sen työn arvoa, joka toteutuu, kun työaikaa voidaan käyttää matkustamisen sijaan työsuoritukseen ... Työajan ulkopuolisten matkojen [matkat kodista työhön ja takaisin ja muut matkat] aikasäästöt arvotetaan empiirisellä suhdeluvulla työasiamatka-aikasäästön arvosta. Empiiriset suhdeluvut johdetaan ruotsalaisista yksikköarvoista, koska Suomessa ei ole tehty ajan arvon maksuhalukkuustutkimusta.”

Tulokset: Työasiamatkojen ajan arvo on 24,60 €/h autolle ja linja-autolle, ja junille 20,88 €/h. Niiden osuus kaikista matkoista on 5-7%. Työmatkoille vastaava numerosarja on 7,92 € (ha), 4,83 € (la), 6,28 € (ju), keskimäärin 39% palkkakustannuksista ilman sivukuluja. Muiden matkojen numerosarjat on 27% palkka-kustannuksista. Yli 50 km pitkille matkoille on oma numerosarjansa, 49% palkkakustannuksista.

Suomessa työasiamatkojen arvoa on justeerattu palkan sivukuluilla. Ruotsissa tutkimusten mukaan ajan arvo on suurempi kaupungeissa, mutta poliittisista syistä ajan arvo on sama kautta maan. Suomessa myös.
Ennustettujen matkojen aikasäästöt vaihtoehtoon verrattuna [esim. tunninjuna vs rantarata, ovelta ovelle], olivat ne siten minuutteja tai sekuntteja, lasketaan yhteen vuosittain, kerrotaan ajan arvon painotetulla keskiarvolla (työasia-, työ-, ja ’muu’ matkojen osuuksilla) 30 vuoden ajalle ja diskontataan. Näin lasketut matka-aika säästöt ovat >70% ”yhteiskunnallisista hyödyistä”. Tuntuu järjettömältä? Ja se on järjetöntä.

Parempi tapa tutkia matka-aika säästön arvoa, ja maksuhalukkuutta ajan säästöön, on kulkumuodon valinnan kautta. Kulkumuodon valinta, matkan hinta- ja matka-aika erot kulkumuotojen välillä (ja matkan tekijän post-vero palkka), kertoo matka-ajan arvotuksen. Muun ohessa tutkin matka-ajan arvoa 50 v sitten Kaliforniassa. Tulokset riippuivat siitä miten matka-ajat ja -hinnat määriteltiin. Luotettavin tulos oli, että ajan arvo riippui hinnan ja matka-ajan lisäksi post-vero palkasta, matkan tarkoituksesta, kulkumuodosta, ja asuiko kivi- vai esikaupungissa. Erot olivat suuria ja riippuivat input datan laskutavoista.

Luotettavin tulos matka-aika säästölle oli 26 – 46 % post-vero palkasta, ja korkein auton käyttäjille. Suomessa tätä laskutapaa ei käytetä johtuen mm. muuttujien määrittelystä (esim HELMET mallissa). Lukija voi tutustua asiaan ja tuloksiin osoitteessa https://talvitieresearch.blogspot.com/2023/02/27-rail-factor-and-realism-of.html. Pitkästyttävä paperi, joka vaatii asiantuntemusta malleista ja niiden oikuista.
Matka-ajan säästöt ovat hyötyjä jos matkaajat maksavat niistä. Se on tilanne jos h/k>1 ilman matka-ajan säästöjä, jolloin matkaajat saavat nauttia matka-aika säästön ”yhteiskunnallisesta hyödystä” sen lisäksi, että saavat käyttää liikenneväylää tai tarjottua palvelua ilman muiden niistä maksamia veroja. Hankkeet joiden h/k < 1 tarvitsevat subventioita ja subventio on aina vero.

Lopuksi on mainittava tärkeä ero matkan hinnan ja sen kustannuksen välillä. Suomessa sanojen käyttö on johtanut siihen väärinkäsitykseen, että matkan hinta kuvaisi matkan mahdollistavan kustannuksen. Kutannukset tavallisesti jätetään mainitsematta. Esimerkiksi tunninjuna raportissa matkalipun hinta on 12 €. Se hinta ei ole missään suhteessa tunnin junan ja sen palvelun yli kolmen miljardin kustannukseen. Sen pitäisi. Tuotteen ja palvelun hinta on näet sen arvo, eikä hyötyä ole ellei siitä haluta maksaa.

Julkaistu: Uusi Suomi Puheenvuoro 2.12.2025