Onko Hallitus Tietoinen, että

 

 ©Antti Talvitie, 2025

Väyläviraston 2024 Tilinpäätöksen mukaan junaratojen kehityshankkeiden tilausvaltuutus on 2 538,2 miljoonaa, suunnittelun 212,4 miljoonaa ja pikkusummia muille. Väyläviraston Liikenne 12 suunnitelman ratahankkeiden kustannusarvio on 3,1 mrd (Trafikledsverket 26sve/2024, s. 14), joista vain yhden 18 miljoonan investoinnin nettonykyarvo on positiivinen, sekin viiden minuutin matka-aikasäästön muunnolla rahaksi. Kaikki hankkeet tarvitsevat subventioita. Ja subventio on vero.

Liikenne 12 Suunnitelmasta puuttuu Länsirata, Lentorata, Itärata, Rail Nordica ja Suupohjan rata, joiden yhteinen kustannusarvio on noin 10 miljardia.  Yhteenlaskettuna nämä viisi ja Liikenne 12 ratahankkeet  maksavat n. 13 mrd ja tuottavat n. 4 mrd hyödyt (hyödyt/kustannukset n. 0,30). Jos hyötykustannussuhde on <1, silloin hanke tarvitsee subventioita. Ratasuunnitelmien subvention tarve on 9 mrd. Plus junien operointi, joiden ratoja -- junaliikenteen tehdasta -- avustetaan verovaroista n 700 miljoonaa joka vuosi! Subventio on aina aina vero. Näiden viiden ja monen Liikenne 12 hankkeen suunnittelu on käynnissä 212 miljoonan valtuutuksella. Jos yksityinen yritys ilmoittaisi tilinpäätöksessään, että se aikoo rakentaa tehtaan joka tarvitsee jatkuvaa subventointia ja tehtaan johto on sitonut tehtävään joukon hyväpalkkaisia suunnittelijoita. Tätä pidettäisiin hölmöläisten työnä ja yrityksen johto saisi potkut heti.

Kaikki tämä on menossa hallituksen päätöksillä, vaikka Suomen talous ei kestä edes yhtä hanketta jonka nettonykyarvo on negatiivinen (hyöty-kustannussuhde <1). Siksi Länsi- Lento-, Itä-, Suupohjan radan ja Rail Nordican suunnittelu on lopetettava mitä pikimmin.  Kaikki hankkeet ovat riski-investointeja, mutta nämä viisi, plus Liikenne 12 ratainvestoinnit ovat taatusti huonoja riski-investointeja. 

Usein sanotaan, että liikennehankkeilla on toivottavia yhteiskunnallisia hyötyjä. Tosi. Mutta ne voidaan maksaa vain jos hankkeiden nettonykyarvo on positiivinen ja tuo mukanaan taloudellista hyötyä, voittoa. Niillä voidaan maksaa haluttuja yhteiskunnallisia hyötyjä, koulut, yliopistot ja niiden opettajat, poliisi, sotaväki, tiede, taide, ja heikkojen turva – ja poliitikot. Jos hanke ei anna taloudellista hyötyä, se on väärä toimenpide ongelmaan jota sillä yritetään ratkaista.

Ajankohtainen on myös kaavailtu subventoitu lähijunaliikenteen ylösajo. Verovaroin. Kolmekymmentä vuotta sitten Suomessa oli yli 300 yksityistä bussiyhtiötä, jotka tarjosivat palveluja sekä henkilö- että tavara- (paketti) liikenteelle ympäri Suomen, ympäri vuoden. Joka päivä. Jatkuva, huomattava raideliikenteen subventointi on lähes kokonaan tappanut yksityisen kannattavan linja-auto liikenteen. 

Suomen talouden suurien vääristymien oikaisu ei tapahdu hetkessä vaan vaatii monen vuoden hallitus- , eduskunta-, maakunta- ja paikallishallintojen työn. Se on mahdollista vain jos äänestäjät sen vaativat.

Julkaistu: Uusi Suomi Puheenvuoro, 14.8.2025